15. lokakuuta 2018

Kuule mua!

Liian monella pojalla ei edelleenkään ole tilaa puhua. Tällä hetkellä Väestöliiton Poikien Puhelimen asiantuntijat ehtivät vastata vain neljännekseen puheluista ja kymmeniä tuhansia ääniä jää kuulematta. Tänä vuonna Poikien Puhelin oli auki ensimmäistä kertaa myös heinäkuun ja avunhuutojen määrä yllätti työntekijät. 

-Väestöliitto


En tarvitse kovinkaan ihmeellistä syytä kerryttää korvakorukokoelmaani. Rakastan korvakoruja ja etenkin suomalainen korusuunnittelu hivelee esteettistä silmääni nykyään todella kovasti. Haalin korvakoruja messuilta, tapahtumista ja verkkokaupoista ja suosikkieni kokoelma vanhoissa korulippaina käyttämissäni sikarilaatikoissa kasvaa hälyttävään tahtiin. 

Nyt kuitenkin löytyi erityisen hyvä syy kartuttaa kokoelmaa yhdellä upealla parilla. Weecosilla ja Väestöliitolla nimittäin alkoi 2.10. kampanja Kuule mua! Se on kampanja, joka pyrkii mahdollistamaan poikien auttavan puhelimen toiminnan myös loma-aikoina, ei pelkästään arkena.

Viime vuonna puheluita Poikien puhelimeen tuli melkein 47 000. Puhelimessa palvelevat asiantuntijat ehtivät vastata vain neljännekseen. Väestöliiton mukaan viime vuonna avatun chat-palvelun keskustelujen määrän odotetaan nousevan tänä vuonna jopa 2000:een. Se olisi kaksinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna.

Pojilla on hätä.



Pojat hakevat puhelimen kautta kuuntelijaa, isoveljeä, jotakuta, joka kertoisi heille, etteivät heidän ajatukset ole huonoja, etteivät he ole vääränlaisia, että heidän tunteensa ovat oikeutettuja ja oikeita. Pojat haluavat puhua omasta kehostaan, omasta seksuaalisuudestaan, ajatuksistaan, elämästään. Mitä kuuluu. Miten menee.

Kahden pojan äitinä 47 000 poikien tekemää puhelua tuntuu pahalta. Liian suurelta määrältä. Se, että ei ole kotona ketään jolle purkaa ajatuksiaan, avata sydäntään tai esittää kysymyksiä, vaikeitakin, ja tietää, että kuunnellaan ja kuullaan - se on surullista. Se tuntuu väärältä. Se kuitenkin tuntuu hyvältä, että näitä puheluita varten on olemassa numero, jossa joku kuuntelee, ymmärtää ja neuvoo. Antaa tunteen, ettei kenenkään tarvitse olla yksin.



Minä yritän osaltani tehdä kaikkeni sen eteen, että Poikien Puhelimella olisi tulevaisuudessa ainakin kaksi soittajaa vähemmän. Haluan olla omille pojilleni se, jonka puoleen he voivat kääntyä kun he kaipaavat neuvoa. Se, joka kertoo, että he ovat täydellisiä juuri sellaisina kuin he ovat. Se, joka korjaa väärinkäsityksiä ja ohjaa oikeaan suuntaan, jos he eivät tiedä millaisia valintoja tehdä. Se, joka tarjoaa kodin, jossa on lämmin, oikeudenmukainen ja rakastava ilmapiiri. Kodin, joka on avoin ja valmis kysymyksille. 

Haluan itse omistaa sen numeron, johon omat poikani tulevat soittamaan aina silloinkin, kun hätä on äärimmillään.

Voin ainoastaan tehdä parhaani ja toivoa, että se riittää. Mutta jos se ei riitä, tarvitaan tällaisia numeroita.

Omia poikiani, ja kaikkia Suomen poikia varten toivon, että Poikien Puhelin saa jatkaa arvokasta toimintaansa nyt ja tulevaisuudessa. Sitä varten iloitsin kovasti siitä, että näistä uusista ihanista Pramean Kosmos-korvakorujen Kuule mua! -kamppiksesta 20% meni suoraan Väestöliiton seksuaalioikeuksia edistävään työhön ja Poikien Puhelimelle. 



Kampanja-aika on 2.10.2018-2.1.2019 ja kaikki Weecosin kampanjatuotteet löytyvät täältä. Löytyiskö sieltä sulle jotain?

Ps. Tämä postaus on puhtaasti rakkaudesta poikiin ja korviksiin <3

12. lokakuuta 2018

Kiireinen viikonloppu Kaapelitehtaalla

Kyllä ei palautuminen ole enää entisensä. Varmasti ei viikonloppujen jälkeen väsyttänyt näin paljon kymmenen vuotta sitten! Sunnuntaina illalla vielä tarkistellessani omaa someani tuli useampikin "kämmen naamaan" hetki kun tajusin esim. Instastoorien tekstien loppuvan kesken ajatuksen. Jokin ihan hölmö GIF oli eksynyt myös mukaan. Niinpä niin, pitäisi kaiketi skarpata. Menin sen sijaan puoli kympiltä nukkumaan.

Se siitä purnaamisesta, olihan se Love me do silti kaiken sen hössöttämisen ja ympäriinsä juoksentelun arvoista. Niin kuin aina.


Perjantaina oikeista töistä vapauduttuani kipitin Kaapelitehtaalla ihastelemaan kaaoksen hallintaa. Halailin vastaantulevia ihmisiä ja metsästin tapahtuman tehokaksikkoa, Nonnaa ja Johanna ensin staffista, sitten sieltä sun täältä. Kun molemmat oli paikallistettu rupesin ruinaamaan hommia ja pääsin mm. blogiloungen kimppuun järjestelemään tilaa lauantaita varten. Yritin saada mahdollisimman paljon itsestäni hyötyä tapahtumaa varten sillä vähäisellä ajalla mitä perjantaina pystyin Love me do:lle antamaan, sillä olin hetken mielijohteesta hankkinut alkuviikosta itselleni lipun Sannin keikalle Hartwallille enkä siksi voinut antaa täyttä panostani Kaapelitehtaan valmiiksi saattamiselle. Kyllähän se vähän petokselta tuntui.

(Näenkö siellä kulmien kohottelua - "siis Sannin keikalle?" Rouva Käyn-vain-rokkikeikoilla-ja-festareilla? Kyllä, pidän Sannista!)

Lauantaina kuitenkin olin crewn mukana lähdössä Kaapelitehtaalle jo ennen kahdeksaa, ihan sain aamupalankin ottaa kyytiin mukaan kun croissantin syöminen jäi aivan vallan puolitiehen. Vielä vähän vaille yhdeksän roikuin läheisen Rautian oven rivassa odottamassa putiikin aukeamista viimeisiä tarpeellisia hankintoja varten, mutta pari minuuttia vaille kymmenen, kun ulkona oli jo jono odottamassa tapahtumaan pääsyä, Kaapelilla oltiin valmiita aloittamaan tämän syksyn Love me do.

Ihana ja taitava Aurora Raiskinen. <3

Itsehän toki mokasin heti alkutekijöissä sen oman ydinhommani, eli blogiloungen emännöimisen. Olin niin innoissani ja vauhtisokea, että ryntäsin odottamaan tapahtumaan kutsuttuja bloggaajia pitkälle Kaapelitehtaan pihalle, pois jonottavasta väkijoukosta. Siinä rytäkässä en tokikaan tajunnut tarkistaa olisivatko bloggaajat kenties jo ennättäneet pelipaikoille ja päädyin odotuttamaan bloggaajia ainakin vartin verran eteisessä. Todellista VIP-kohtelua, sanonpa vaan... Olipa noloa! Tarkoitus oli hyvä, toteutus kosahti heti alkutekijöissään.


Kun viimein paikallistin ihastuttavat daamit Kaapelitehtaan aulasta pääsin ohjaamaan heidät blogiloungeen ja kertomaan päällisin puolin päivän ohjelmasta. Tällä kertaa Love me do oli pyrkinyt ottamaan huomioon edellisten blogimiittien palautteen siitä, että bloggaajat haluaisivat myös omaa aikaa kierrellä osastoilla, joten päivän agenda oli pidetty melko kevyenä. Bloggaajilla oli aikaa kierrellä tapahtumassa hieman ennen lounasta sekä muotinäytösten välissä. Kansainväliseen häämuotinäytökseen samoin kuin Victoria & Vincentin kutsuvierasnäytökseen bloggaajille oli varattu paikat, samoin vuoden kotimainen hääpukusuunnittelija -kilpailun näytökseen.



Käytyämme yhdessä FujiFilmin Instax -osastolla pyörähtämässä vapautin morsiamet kiertelemään tapahtumaa ja toivotin heidät tervetulleeksi lounaalle, jonka meille kattoi tänä vuonna Foodcamp Finland. Pöytään oli katettu kauniisti kolmea eri salaattia, tuoretta foccacciaa, ja siikachevicheä sekä jälkiruuaksi ihanaa tyrnipossettia. Maut olivat upeita ja yhdistelmät kekseliäitä, joten tästä kokonaisuudesta todellakin sai nauttia. Jos ruoka nyt aina on ollut blogiloungessa kohdillaan, niin täytyy kyllä sanoa, että tällä kertaa upeiden makujen ohella saimme nauttia mahtavasta palvelusta - kiitos siis Foodcamp Finlandille täydellisestä lounaasta!





Lounaalla bloggaajia kävi moikkaamassa Love me do:n tapahtumatuottajat Nonna ja Johanna, tapahtuman juontajana tällä kertaa isännöinyt Juri Silvennoinen sekä tietenkin Häät-lehden päätoimittaja, ihana Sari Yli-Salomäki. Oli mukava jutella muiden, tuoreiden bloggaajien kanssa heidän hääsuunnitelmistaan ja näkemyksistään, keskustelu oli mukavan kuplivaa ja porukassa vallitsi kiva yhteishenki.

Ainoa tavoite minkä olin asettanut itselleni lauantain suhteen oli osallistua jokaiseen neljään muotinäytökseen. Epäonnistuin, sillä ehdin istumaan ainoastaan kahdessa. Toisaalta ne kaksi olivat juuri ne tärkeimmät, eli Vuoden Hääpukusuunnittelija -kilpailu ja Victoria & Vincentin sekä Kehitysvammaliiton yhteistyössä järjestetty näytös. Niistä lisää tuonnempana.

Parone Design
Parone Design
Kutsun
Kutsun
Kutsun
I Love Party
Juhlapalvelu Taito
Juhlapalvelu Taito
Elwira Catering
Elwira Catering
Elwira Catering
Häät

Mutta siinä, missä häämuotinäytökset jäivät kokematta, ennätin sentään osastoilla säntäillessäni nähdä millaiset kattausideat olivat tänä vuonna kattauskilpailussa, kenen osastolla oli herkullisia kakkuja ja kenen printtituotteet olivat itselle uusia.

Ennätin myös ohimennen tehdä itselleni ostoksia Design Sinivuokon tiskillä ja täydensin sulkakorviksiani kahdella upealla parilla. Ne ovat täydelliset!




AITO Helsinki
AITO Helsinki
Woobs 
Naskali Leather

Kun muut bloggaajat olivat ennättäneet nähdä vielä kansainvälisen häämuotinäytöksen palasimme loungeen nauttimaan hieman kuohuvaa sekä Patisserie Teemu & Markuksen taikomaa ihanaa porkkanapohjaista kakkua. Muut taisivat jäädä vielä höpöttelemään loungeen kun minä kirmasin päivän viimeiseen näytökseen. Näytöksen jälkeen loungessa riittikin vielä juttua bloggaajien kesken kunnes klo 18 tapahtuman sulkiessa ovensa jouduin hätyyttelemään morsiamet omille jatkoilleen Helsingin yöhön.





Seuraavat pari tuntia Kaapelitehdas riisuttiin häähuumasta ja pakattiin odottamaan tammikuun kaksipäivästä tapahtumaa. Illalla Love me do:n perheen keskellä illallisella istuessa oli pölähtänyt mutta onnellinen olo - luulisin, että sellainen mikä seuraa, kun joutuu glitteristä koostuvan trombin keskelle.

Huomenna sitten toisille häämessuille, juttua siis tulee piisaamaan.

4. lokakuuta 2018

Tulossa taas ihana Love me do Autumn Fair

Tulevana lauantaina, eli ylihuomenna, tiedän tasan missä olen. Ihan koko päivän. Johan se on kolmas Love me do Autumn Fair joka on löytänyt tiensä kiireiseen kalenteriini - nykyään jo puolen vuoden ennakkovaroituksella. En olisi ikinä uskonut, että jaksaisin häiden jälkeen innostua vielä hääaiheisista tapahtumista, mutta vaikka rouvana on tullut oltua nyt reilu vuosi ja muun elämän kiireet ovat nakertaneet hääbloggaamiselta aikaa, niin Love me do on nykyään lähtökohtaisesti tapahtumalistalla ehdoton must jonka kantavana teemana kaiken ihanan messutarjonnan lisäksi on ystävät, eli Love me do Crew.

Siksi tämä hääblogiloungen itseni nimittämä Grand-Old-Lady viettää tulevan viikonlopun Helsingissä Kaapelitehtaalla. Mutta miksi kenenkään muun kannattaisi vaivautua kaksi kertaa vuodessa Kaapelitehtaan valloittavaan hääaiheeseen tapahtumaan? No minäpä kerron!

Ensinnäkin, tapahtuma järjestetään ihan hirvittävän hyvällä tuulella. Kyllä, tapahtuman sielunsiskot Nonna ja Johanna ovat varmaan lepytelleet ohimoissa tykyttäviä suoniaan jo kuukausikaupalla, sillä tokihan Love me do tehdään alusta loppuun sata ja rapiat prosenttia panostaen. Siitäkin huolimatta näin herskyvää ja hyväntuulista tapahtumajengiä en ole ennen tavannut, ja se näkyy kaikkialla tapahtumassa.

Love me do Autumn Fair 2017. Kuva: Amanda Lehtola.

No hyvä on, ehkä ne tuhannet messuvieraat eivät tule paikalle lähtökohtaisesti haistelemaan messujärjestäjien fiiliksiä, vaikka se kuinka loisi tunnelmaa. Sen sijaan näytteilleasettajat ja kaikki, mitä tapahtumassa voi nähdä ja kokea, vetää porukkaa Kaapelitehtaalle, ja aivan aiheesta. Oletteko vilkaisseet Love me do:n uusinta ohjelmaa? Muutamia mainitsemisenarvoisia asioita, olkaa hyvät:


Suomen suurin hääkakkutasting

Love me do on kuuluisa näytteilleasettajien avokätisistä maistiaisista, mutta nyt herkutellaan kyllä isosti. Patisserie Teemu & Markus nimittäin järjestävät tapahtumassa Suomen tunnetusti suurimman hääkakkutastingin. Leipuri-kondiittorit ovat taikoneet useita upeita hääkakkuja ihasteltavaksi ja maisteltavaksi, joten tämä jos mikä on erinomainen tilaisuus paitsi lepytellä niin maku-, haju- kuin näköaistiaan, myös etsiä inspiraatiota omien juhlien jälkiruokapöytään.

Ja on messuhallissa varmasti muutama muukin makuhermoja kutkutteleva luomus, ainakin menneiden tapahtumien perusteella.

Art of Cakes

Häämuotinäytökset

Jaksan vouhottaa häämuotinäytöksistä joka Love me do:n kohdalla. Siinä, missä kansainvälinen häämuotinäytös on toki erinomainen kattaus tuoreinta muotia maailman johtavilta hääpukumerkeiltä, niin itse jaksan innostua vuodesta toiseen erityisesti kotimaisen häämuotinäytöksen annista. Paitsi, että suomalaiset hääpukuliikeyrittäjät pääsevät esittelemään omia valikoimiaan, erityisesti suomalaiset hääpukusuunnittelijat saavat pukunsa ison yleisön eteen aina yhtä ihanasti stailatun shown avulla. Tänä vuonna erityisesti kiinnostaa Victoria&Vincentin häämuotinäytös yhteistyössä Kehitysvammaliiton kanssa - kauniita pukuja, kauniita ihmisiä.

Demetrios
Anni Toivanen

Vuoden 2018 hääpukusuunnittelija

Ehdottomasti hääpukuasioissa se kaikista kutkuttavin tapahtuma Kaapelitehtaalla. Jo kaksi syksyä olen huokaillut kekseliäiden ja persoonallisten pukujen perään ja pureskellut kynsiäni kilpailun voittajan julkistamishetkellä - voittaako oma suosikki vai yllättääkö tuomaristo? Kilpailuun esikarsinnassa valikoituneet hääpukusuunnittelija-finalistit marssittavat kolme upeinta työtään yleisön ihasteltavaksi ja tuomariston rankattavaksi. Voittaja pääsee mm. esittelemään töitään joka kevät järjestettävälle European Bridal Weekille jossa itsekin pääsin käymään. Kokemuksistani voit lukea täältä. Vuoden 2018 kilpailun erityisenä teemana on vastuulliset valinnat ja kestävän kulutuksen tuotanto, jännä nähdä millaisiin ratkaisuihin finalistit ovat päätyneet!

Vuoden 2016 hääpukusuunnittelija: Aurora Raiskinen
Vuoden 2017 hääpukusuunnittelija: Irina Rogusina


Kaikki se muu, mitä osastoilla kokee ja näkee

Onko liian leväperäisesti ilmaistu? No esimerkiksi Pauligin järjestämä #munkahvi -workshop. Me olemme Tommin kanssa viime vuosina ruvenneet pikkuhiljaa hifistelemään kahvin suhteen ja nykyään kotona menee isomman pannullisen keittäessä valmiiksi jauhettua, pienempinä erinä itse pavuista jauhettua tummapaahtoista kahvia. Itsesuunniteltu kahvipaketti kuulostaa hauskalta idealta esimerkiksi häävieraiden muistamiseksi. Mun kahvia saa sekä vaalealla, että tummalla paahdolla ja kun minimitilaus on maltillinen 12 pakettia saa jokaiselle vieraalle mieleisensä paahtoasteen mukaan. Kiva lisä juhlasuunnitteluun!

No entäs sitten kaikki kattausideat? Upeita pöytiä on ympäri Kaapelitehtaan messuhallia, mutta sen lisäksi on juhlakattausideoita ja parhaan kattauksen äänestys tuttuun tapaan. Pöytien joukossa on aina klassista linjaa myötäileviä luomuksia mutta myös virkistävän erilaisia, rohkeasti persoonallisia pöytiä. Niistä on hyvä ammentaa ideoita omiin juhliin, häihin tai miksei muihinkin. Kukapa ei syttyisi kauniista kattauksesta kaveriporukan illanistujaisissa?

Valeria Sofiko Design
Kukka- ja juhlapalvelu Freesia

Korut ovat tietenkin mainiosti edustettuna ja lauantaina kannattaakin vierailla eri kultaseppien osastoilla keskustelemassa vaikka oman vihkisormuksen teettämisestä. Minäkin löysin pari vuotta sitten itselleni hääkorvakorut juuri Love me do-tapahtumasta! Lisäksi lähes joka messuilta on tarttunut mukaan jotain päälle pantavaa korujen muodossa, viimeksi Design Sinivuokon ihanat nahasta valmistetut sulka-korvakorut ja -kaulakoru.


Tykkään aina myös bongailla erityisesti miehille suunnattuja asusteita kuten puusta ja nahasta valmistettuja rusetteja. Monesti häät mielletään morsiamen työmaaksi, mutta sulhaset ovat jo vuosia ottaneet yhä enemmän osaa suunnitteluun ja toteutukseen. Erityisesti oman persoonallisen tyylin esiintuominen on nykyään paljon enemmän pinnalla kuin suunnittelun sivustaseuraaminen ja vihkitilaisuuteen morsiamen valitsemassa saketissa ilmestyminen. Vaikka omat häät ovatkin jo ohi, niin Love me do:ssa on mukava bongailla vaikka lahjaideoita tulevia isänpäiviä, jouluja ja synttäreitä silmällä pitäen. Pysähdyn aina vähintäänkin Hermanni Vuorisalon puisten rusettien ja Naskali Leatherin vanhoista nahkaisista nyrkkeilyvarusteista tehtyjen rusettien kohdalla.

Hermanni Vuorisalo

Häiden ja juhlien paperituotteisiin löytyy vinkkejä mm. eri workshopien avulla. Tänä vuonna näyttäisi olevan ainakin kalligrafian työpaja sekä tarra-askartelua, ehkä niistä kumpuaisi ideoita omiinkin juhliin. Bongasin näytteilleasettajien listalta mm. Crocus Paperin joka on tehnyt poikien huoneeseen ihanan karhuaiheisen kuvan, hänellä on ihanan hempeitä kukka-aiheisia hääprinttejä myös!

Kaiken kaikkiaan koko tapahtuma eri osa-alueineen tarvitsisi oman maininnan, mutta koska Love me do:n ohjelma on vapaasti luettavissa lienee turha referoida sitä tämän enempää.

Niin ja luonnollisestikin odotan ihan hirmuisasti jo tuttujen ja vielä itselle tuntemattomien hääbloggaajien tapaamista! Blogiloungessa nähdään!

Joko Love me do on koettu? Aiotko tulla tälläkin kertaa?