23. heinäkuuta 2018

Vanhempien täydellinen häämatka

Häämatkastamme on jo kohta kaksi kuukautta aikaa enkä ole saanut aikaiseksi kirjoittaa siitä mitään. Säälittävää! Osa ehkä seurasikin häämatkaa Instagramissa (@sayneverblog) erityisesti Instastoriesin kautta, mutta onhan se toki ollut tarkoituksena jo hyvän aikaa kirjoitella tänne blogiinkin matkastamme Kroatiaan. Tulossa on useampi teksti, sillä viikon loman tiivistäminen yhteen postaukseen ei vain meikäläiseltä onnistu, ainakaan mitenkään lukijaystävällisesti. Tässä siis pohjustus.

Emme toivoneet häälahjaksi mitään. Meille tärkeintä oli juhlia häitämme meille tärkeiden ihmisten kanssa. Se toive toteutuikin parhaalla mahdollisella tavalla ja muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kaikki kutsutut pääsivät paikalle. Jopa Sveitsistä ja Yhdysvalloista asti. Se oli täydellistä!



Koska kuitenkin tiedostimme, että vierailla on tapana muistaa hääparia jollain lahjalla ilmoitimme kutsussa, että mahdolliset muistamiset suunnattaisiin häämatkarahastoomme. Vieraamme muistivat meitä runsain lahjoin ja syksyn koittaessa, melko pian häiden jälkeen teimme tarvittavat varaukset häämatkalle Kroatiaan.

Vein pojat kesäkuun ensimmäisenä perjantaina vanhemmilleni Etelä-Pohjanmaalle ja tulin junalla takaisin Tampereelle pakkaamaan. Lähdimme Tommin kanssa ensimmäisen kerran viikon reissulle kahdestaan melkein neljään vuoteen. Se oli outoa, mutta tuli todella tarpeen. Lensimme Helsingistä Dubrovnikiin shampanjaa nautiskellen. Minä ostin Helsinki-Vantaan kentältä uuden Game of Thrones -pokkarin aikasemmin kadottamani version tilalle ja fiilistelin Kuninkaan satamaan matkustamista. Tommi-raukka ei tiennyt GoT-fiilistelystä vielä alkumatkasta mitään, mutta siihenkin saatiin muutos.

Löysimme itsemme nimittäin lomalta, jossa olimme vain omien mielivaltaisuuteen perustuvien aikataulujen, tai aikatauluttomuuden, varassa. Se oli kertakaikkisen hämmentävää, mutta ihan hemmetin rentouttavaa. Ei tarvinnut herätä ennenkuin teki mieli herätä, sai hyvillä mielin skipata aamupalan ja siirtyä suoraan pitkälle lounaalle, eikä ollut päivä- tai yöuniaikatauluihin sidottuna laisinkaan.



Emme olleet tutustuneet matkakohteeseemme turhan tarkasti ja itse hassuttelin vielä lentokoneessakin näyttämättä Tommille Game of Thronesin sisäkannen alta paljastunutta karttaa: "Kato, tonne me ollaan menossa, tonne missä lukee King's Landing". Game of Thrones olikin yksi niistä harvoista asioista jotka jollain asteella rytmittivät matkaamme, siitäkin huolimatta, ettei Tommi ollut ennen reissua katsonut tai lukenut sarjaa lainkaan. Dubrovnikissa varasimme kuitenkin teeman ympärille räätälöidyn kävelykierroksen ja Tommi järjesti yllätyksesti illallisen laivalla, jota oli käytetty sarjan kuvauksissa.

Näiden kokemusten ohella häämatkamme suurimpiin anteihin todellakin kuului vapaus valita missä söisimme, mitä söisimme, milloin söisimme, koska ottaisimme päivän ensimmäisen viileän valkoviinilasillisen, kuinka pitkään nukkuisimme, tai valvoisimme, ja kuinka tehottomasti haluaisimme lomamme viettää. Se oli meille pitkästä aikaa uutta ja otimme siitä ja toistemme seurasta kaiken mahdollisen irti.



Palaan häämatkan suosituksiin ruokien, majoitusten ja tekemisten suhteen vielä tulevassa (tai tulevissa) postauksessa, sillä kuvia ja asiaa on tuttuun tapaan liiaksikin asti. Onko jotain erityistä, mitä Dubrovnikista ja/tai Chavtatista haluaisit kuulla huikealla viikon lomakokemuksellamme kerrottuna?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä toki merkki käynnistäsi kommentin muodossa!