31. lokakuuta 2017

Hääpäivä: Juhlapaikan viimeistely

Hääräilimme juhlapaikallamme Einon pirtillä valehtelematta koko perjantaipäivän, joten suurimmaksi osaksi juhlatilat olivat tikissä lauantaina kun saavuimme Tommin kanssa apujoukkoinemme paikalle. Isäni ja veljeni olivat yöpyneet pirtillä, samoin amerikkalaiset vieraamme, joten he olivat saaneet viimeisteltyä paljon illalla vielä kesken jääneistä asioista. Lauantaille jäi melkeinpä ainoastaan kukkien asettelu pöytiin sekä herkkubuffan karkkien laittaminen tarjoiluastioihin, niitä kun ei voinut edellisenä iltana vielä laittaa etteivät ne olisi kostuneet pilalle.

Vanhempani toivat tilaamani kukat Seinäjoelta AR Kukasta floristilta jolta olemme tilanneet jo vuosikaudet perhejuhliemme kukka-asetelmat. Olin ajatellut hankkia pöytiin ruusut ja neilikat K-ketjun kaupoista, mutta päätin säästää itseäni ja tukea yrittäjää tilaamalla kaikki kukat suoraan kukkakaupasta. Lopulta juhlatiloihin käytettävien kukkien tilauksessa oli 40 punaista ruusua, 20 valkoista neilikkaa ja iso puska eukalyptuksen oksia. Myös hääkimppuni oli AR Kukan kädenjälkeä, siitä lisää myöhemmin. Lisäksi molemmille bestmaneille oli vieheet, samoin meidän pikkupojille omat miniatyyriversiot. Esittelen nekin toisessa postauksessa.



Käytimme osaan pöydistä FB-kirppikseltä ostamiani Knoppa-lakanoita, sillä vuokrasopimusta tehdessämme pirtillä ei vielä ollut käytäntönä käyttää pelkästään talon omia pöytäliinoja. (Nykyään pirtillä saa käyttää ainoastaan pirtin omia vuokrattavia pöytäliinoja.) Jouduimme tosin turvautumaan myös pirtin liinoihin mm. karkkibuffapöydässä, sillä ostamiani lakanoita ei ollutkaan tarpeeksi. Koristeet olin haalinut parin vuoden aikana niin kirppareilta kuin ihan kaupastakin.

Pöydistä löytyi valmiina aterimet ja lasit, kaksipuoleinen kortti jonka toisella puolella luki karkea ohjelmarunko, toisella juhla-aterian menu, Dunin harmaat paperiservetit joiden ympärillä servettirenkaina toimivat niittirannekkeet sekä kiitoslahjat. Jokainen paikka oli nimetty ja pöydät oli merkattu festareiden nimillä. Morsiusparin pöytä oli tietenkin Tuska.



Einon pirtillä on kaksi erillistä tilaa jotka hyödynsimme molemmat. Isossa salissa oli luonnollisestikin juhlapöydät ja siellä tapahtui ruokailu, puheiden pitäminen ja tanssiminen. Olimme mallanneet pöydät niin, että salista löytyi yksi iso, yli kahdenkymmenen hengen pöytä, vasemmalta seinältä neljä 6-7 hengen pöytää ja oikealta seinustalta kuusi 6-7 hengen pöytää. Isossa pöydässä istuimme me, vanhempamme, sisaruksemme perheineen, bestmanit perheineen ja kaasot, sekä amerikkalaiset vieraamme ja paappani. Loppuihin pöytiin yritimme sovittaa ihmisiä jotka tunsivat toisensa entuudestaan tai joilla voisimme edes kuvitella olevan jotain yhteistä puhuttavaa.

Järjestin juhlatilan nurkkaan Puuhanurkan jossa oli lapsille tekemistä. Meillä oli juhlissa kymmenkunta lasta joiden ikäjakauma oli parikuisesta vauvasta neljätoistavuotiaaseen asti (sekä pari teiniä). Puuhelmiaskartelut ja pimeässä neonväreissä hohtavat tikut olivat melko suosittuja ja kun vielä kannoimme autosta poikien matkaleluina toimivat Plaston autot viihtyi nuorempikin juhlaväki melko mukavasti juhlassa, jossa varsinaista ohjelmaa ei oltu järjestetty juuri ollenkaan.



Sivussa olevassa pienemmässä tilassa oli isäni ja veljeni kokoama baari. Isä oli maalannut äitini 50-vuotisjuhlista säästetyn baaritiskin harmaalla ja tehnyt ison BAARI -valokyltin toiveideni mukaan seinäjokisen Mainos Varikko Oy:n yrittäjän Jussi Alasalmen kanssa. Kyltti oli aivan huikea! Tommi oli askarrellut vanerista baarin viinapulloille telineen jonka verhosimme Ikeasta ostetulla verholla. Sivutilasta löytyi myös herkkubuffa sekä jukeboksi jonka isäni oli saanut lainaan tuttunsa kautta. Järjestimme muutaman pöydän istuskelua varten, ja löytyihän sivutilasta myös muutama ohjelmanumerokin joihin palaan hieman myöhemmin. Esittelen myös baarimme ja herkkubuffan sisällön omassa postauksessaan. Odottakaapa vain!

Eteiseen järjestimme lahjapöydän sekä vieraskirjan kirjoituspisteen. Koristelimme nurkkauksen festarikuvilla vuosien varrelta ja niitä saimmekin teippailla seinään lauantaina uudestaan, sillä tarrat irtoilivat yön aikana kosteuden vuoksi seinästä. Vessaan kokosimme ne kuuluisat vessakorit, kahden ulko-oven pieleen laitoimme korillisen valkoisia fleecevilttejä, ja takapihalle järjestelimme pihapelejä. Pirtin isäntä oli pystyttänyt juhlatilan etupuolelle katoksen jonka koristelimme, takapihalle nousi perjantaina vanhempieni mukanaan tuoma vastaavanlainen katos.



Lopulta lauantaille ei sinänsä jäänyt hirveän paljon tekemistä, sillä olimme olleet perjantaina niin tehokkaita. Kun vihkimiseen alkoi olla enää noin puolitoista tuntia aikaa minä hiippailin kaasojeni kanssa Einon pirttiin valmistautumaan hääpuvun pukemiseen. Tommi puolestaan vetäytyi hääsviittiimme viljasiiloon odottelemaan kuvaajiamme Vieruloita, jotka olivat tiukasti kieltäneet pukemasta mitään ennen kuin he olisivat paikalla. Vieraita alkoi valua paikalle ja minä kurkistelin ikkunasta vaihtelevaa säätä miettien saisimmeko vihkimisen järjestettyä alkuperäisen suunnitelman mukaan ulkona.

Kaikki kuvat: Vierula Photography.

Kaikki hääpäivään liittyvät postaukset löytyy täältä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä toki merkki käynnistäsi kommentin muodossa!