27. huhtikuuta 2017

European Bridal Week: Vuoden 2018 häämuoti

Yhteistyössä Love me do-messut.

Kirjoittelin viikonlopun messukokemuksista jo yleisellä tasolla täällä, mutta kun kyse on vuoden 2018 hääpukumuodista jota itse pääsi alan ammattilaisten ohella kurkistelemaan jo tämän vuoden puolella, se vaatii aivan oman postauksensa. Sillä sitä muotia oli, ja sitä oli paljon!

European Bridal Week toi Messe Essenin messukeskuksen täyteen toinen toistaan upeampia pukuja. Suurin osa niistä oli hääpukuja - olihan kyseessä nimenomaan hääalan ammattilaisten sisäänostomessut, mutta jonkin verran paikalla oli myös miesten juhlapukuja, lasten ja erityisesti morsiusneitojen pukuja sekä juhlapukuja. Muutamalla osastolla oli kenkiä ja hattuja sekä muita asusteita. Vakaa aikomukseni oli kiertää lauantaina kaikki miesten puvut, sillä toisena päivänä alkoi vaivata jo pienimuotoinen lumisokeus (tuttu juttu oman hääpuvun metsästyksestä), mutta kappas vain: kamerassa ei ole yhtä ainoaa kuvaa miesten puvuista. Puolustaudun tosin sillä, että yhdellä osastolla jopa napsin muutaman kuvan kunnes osaston henkilökunta kielsi kuvaamisen. Tunnollisesti poistin ottamani kuvat, joten miehille ei ole nyt näyttää uusinta häämuotia. Takki ja housut niihin kuitenkin tänäkin vuonna kuului, sen verran voin ulkomuistista sanoa.

Hääpukuja oli määrällisesti jo niin paljon, että jokaiseen makuun löytyi jotain. Valikoimaa siis oli aina helman mitan, sen runsauden, värin, olkainten, kaula-aukon ja materiaalien suhteen vaikka kuinka. Tästä huolimatta jopa näin maallikon silmiin pisti muutamia selkeitä tekijöitä, jotka toistuivat useissa mallistoissa. Alla omia huomioitani vuoden 2018 hääpukumuodin kuumista jutuista.


Värikkäät puvut
Valkoinen on edelleen tärkein väri mitä morsiuspukuihin tulee, samoin sen murretut sävyt kuten norsunluunvalkoinen (tai ivory kuten nykyään tavataan sanoa). Todella monesta mallistosta löytyi kuitenkin hempeitä vaaleanpunaisen tai vanhan roosan sävyjä, samoin harmaan sininen pisti kauniilla tavalla silmään monella osastolla. Punertavan ja sinisen lisäksi puvuista löytyi rusehtavia, maitokahvin värisiä sävyjä joiden arvelimme Love me do:n näytöstuottaja Heidi Sjöbergin kanssa sopivan yllättävänkin hyvin suomalaiselle vaalealle iholle.

Maitokahvin sävyjä Justin Alexanderin kokoelmasta.


Vaaleansinisiä hääpukuja Diane Legranden mallistosta.


Vaaleanpunaista Justin Alexanderilta (ylin) sekä Diane Legrandelta (kaksi alinta).

En ole mikään vaaleanpunaisen suurin ystävä, mutta tällaisina sävyinä se sopi mielestäni oikein viehättävästi hääpukuihin. Sininen taasen on yksi lempiväreistäni joten siniset puvut olivat itselleni mieleen kovastikin, eikä se ruskeakaan huonolta näyttänyt, ei ollenkaan. Itse pohdin olisiko hääpuku jatkoa ajatellen monikäyttöisempi jos se olisi tällainen murretun sävyinen? Silloin se voisi palvella muissakin juhlissa häiden jälkeen. Niin tai näin, värejä tullaan melko varmasti näkemään ensi vuoden hääpukumuodissa.


Kevyesti laskeutuva helma
Kyllä niitä Tuhkimolle tyypillisiä muhkeita helmojakin näkyi, mutta ensi vuonna helma laskeutuu yhä useammassa puvussa kevyesti alas. Helmat olivat hulmuavia ja läpikuultavia, niissä nähtiin laskoksia ja kerroksia, ja joissakin helmoissa oli puvun merkittävin juju. Silloinkin helma kuitenkin pysyi kevyenä.

Dovita Bridal

Ensimmäisten pukujen kohdalla ajattelin, että ne sopivat erinomaisesti rantahäihin, mutta mitä useamman vastaavan helman catwalkilla näin sitä vakuuttuneempi olin, että tällainen kevyemmältä vaikuttava puku sopii erinomaisesti melkeinpä mihin tahansa hääjuhlaan. Jossain vaiheessa huomasin jo huokailevani kyseisen helmamallin perään aivan tosissani ja jouduin muistuttamaan itseäni siitä, että omalla kohdallani täydellinen puku helmoineen päivineen odottaa jo vanhempieni vaatehuoneessa.



Ylimpänä Enzoani, keskimmäisessä Eternity Bridal ja alimmassa Justin Alexander.

Mutta jos joku tuleva morsian kaipailee kevyempiä malleja nimenomaan morsiuspukujen helmoihin, ensi vuosi on onnen vuotesi!


Edestä lyhyt puku
Kerrankin, kerrankin olen muodissa aikaani edellä! Catwalkilla nimittäin nähtiin monta pukua, joka paljasti morsiamen kengän kärjet tai jopa nilkat. Kun tyyli toistui useamman puvun kohdalla saatoin olla varma ettei kyseessä ollut vain tavallista hassummilla mitoilla varustettu malli, vaan puvuissa tarkoituksenomaisesti lyhennettiin helman mittaa edestä. Sellainen helma minullekin tulee!

Tulevat morsiamet saavat siis minun tavoin hääkengät esille niin halutessaan.





Kaksi ylintä kuvaa Eternity Bride mallistosta, kolmas Diane Legrande, neljäs Chantal Haute
Couture ja viimeisen kuvan puku Casablanca Bridal mallistosta.

Ilahduin siitä, että catwalkilla - samoin kuin messuilla yleensäkin - oli yllättävän paljon lyhyitä mekkoja tarjolla. Suomessa, tai ainakin Tampereella olin todella pettynyt lyhyempien mekkojen tarjontaan. Jostain syystä edestä lyhyet ja takaa pitkät mallit miellyttävät omaa silmääni ja niitä näkyikin mukavasti eri osastoilla. 

Muutama halkio nähtiin myös ja kun kerran on jo todettu, että helmat ovat vapaammin laskeutuvia, myös korkeammatkin halkiot näyttivät aika tyylikkäiltä etenkin yksinkertaisissa puvuissa.


Boho
Hippityylistä nyt on puhuttu jo hyvän aikaa, mutta kyllä se taitaa tulla vielä vahvemmin ensi vuonna muotiin. Häämekoissa on käytetty pitsiä varmaan aina, mutta nyt pitsi oli monessa mekossa pääosassa. Näin muutaman sellaisenkin luomuksen jonka missä tahansa muualla olisi saattanut sekoittaa mummon mökin pöytäliinaan, mutta todella moni bohohenkinen pitsimekko säväytti paljon positiivisemmassa mielessä.


Kaksi ylintä pukua Lillian Westin mallistosta, kolmas Chantal Haute Couture neljännen kuvan puvut Lillian Westin mallistosta ja alin puku Enzoani.

Monet mallit olivat simppeleitä ja tyyliin sopivasti hyvin laskeutuvia, mutta nähtiin catwalkilla myös röyhelöitä, rimpsuja ja hippimäisiä olkaimiakin. Mallien luonnonläheinen stailaus korosti pukujen hippimäisyyttä joten boho on varmasti tyyli, joka vahvistuu vuoden 2018 häämuodissa.


Selän juju
Hippipitsien ohella muotinäytöksissä ja osastoilla näkyi myös kattaus yksinkertaisia ja edestä tyylikkään minimalistisia pukuja. Näiden pukujen juju olikin selkäpuolella, jota usein korostikin säihkyvä ja katseen vangitseva bling. Puvun etu- ja takapuolen kontrasti oli ihana ja todella toimiva, joten itse ihastuin tähän kovastikin. 

Ylin puku Enzoanin mallistosta, keskimmäinen Justin Alexander ja alin Enzoani.

Joidenkin pukujen kohdalla oltiin palattu hieman menneille vuosikymmenille ja takamuksen päältä löytyi melko massiivisiakin rusetteja. Hämmentävää sinänsä, mutta rusetti näytti muuten yksinkertaisen puvun koristeena yllättävän tyylikkäältä.




Kaikki nämä puvut Enzoanin mallistosta.

Monesti yksinkertainen etupuoli saattoi olla kovinkin peittävä, jonka vastapainona selkäpuoli oli uurrettu syvälle pehvan päälle niin, että puvun takapuoli oli jo melko rohkea. Samoin kuin pukua käyttävän morsiamen. Siitäkin huolimatta näissä puvuissa selkäpuolen jujua odotti aina malttamattomana kun huomasi, että lavalle asteli malli puvussa jonka etumus oli silmiin pistävän simppeli. Mitähän selkäpuolelta tällä kertaa löytyy? Käänny, käänny!

Mutta kuten jo aluksi heti totesin, malleja oli kymmeniä ellei jopa satoja erilaisia eikä tässä ollut kuin pintaraapaisu niihin muutamiin, jotka sain tallennettua viikonlopun aikana kameran muistikortille. Toisena päivänä messuilla alkoi myös vaivata sama lumisokeus kuin omaa hääpukua metsästäessä eikä mekkoja enää meinannut erottaa toisistaan vaikka ne olisivat olleet minkä värisiä tai mallisia tahansa.

Kauniita ne joka tapauksessa olivat, lähes poikkeuksetta jokainen. Monia niistä en voisi kuvitella itselleni, mutta vaihtoehtomorsiamen lookia tavoitteleva hukkapätkälle harvemmin sopiikaan kaikkia kurveja myötäilevä klassinen merenneitopuku tai prinsessahäihin soveltuva glitterihanuus. Eikä onneksi tarvitsekaan! Jos jotain European Bridal Weekin hääpukukattauksesta kävi ilmi niin se, että jokaiselle kropalle ja mieltymykselle löytyy tarjontaa jokaiselta suunnittelijalta. Kenenkään mallisto ei ollut kopio yhdestä ja samasta puvusta.

Siksi etenkin omaan (tosin vähäiseen) kokemukseeni nojaten haluaisinkin lähettää toiveen Suomen morsiuspukuliikkeille: älkää poimiko jokaiselta suunnittelijalta sitä samaa vuoden trendikkäintä pukua. Sitä puolimerenneitomallista tyköistuvaa pitsiunelmaa sydänpääntiellä. Kirvelee silmiä kun yrittää rekeistä erottaa mistä yksi pitsimekko alkaa ja mihin toinen loppuu.

Miltäs vuoden 2018 trendit näyttävät?

2 kommenttia:

  1. Olipas hyvä, että luin tämän. Oma mekkomakuni on näköjään jotakin muuta kuin ensi vuoden trendit, joten voin hyvällä omallatunnolla ostaa puvun jo hyvissä ajoin aikaisemmista mallistoista! Eikun vaan shoppailemaan. Onneksi kaikentyyppisiä mekkoja luulisi olevan aina tarjolla jonkin verran, myös niitä, jotka eivät enää ratsasta muodin aallonharjalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mekkokaupoille vaan! Aika pitkältihän trendit taitaa mennä hieman lomittain, niin että edellisen vuoden kuumimpia juttuja löytyy vielä seuraavanakin vuonna. Ja mitä paremmat valikoimat morsiusliikkeessä on, sitä varmemmin löytyy erilaisia malleja mitä sovittaa. Oman kokemukseni mukaan joissakin liikkeissä on myös pelkästään niitä sen hetken trendejä, jolloin ainakaan itselleni ei löytynyt mitään päälle pantavaa.

      Onnea täydellisen mekon metsästykseen! :)

      Poista

Jätä toki merkki käynnistäsi kommentin muodossa!