2. huhtikuuta 2017

Aprillipäivän parisuhdeyllätys

En pidä aprillipäivästä. En tykkää tulla juksatuksi enkä itse viitsi vaivautua keksimään typeriä valheita lähipiirilleni ihan vain päästäkseni lällättämään kuravellistä ja sillistä. Aprillipäivä saa minut luimistelemaan koko päivän aamusta iltaan, jos siis satun muistamaan mikä päivä olikaan taas kyseessä.

Tänä vuonna yksi jekku osui kuitenkin vahingossa juuri aprillipäiväksi. Olin nimittäin jo alkuvuodesta käyttänyt loput Tampereen Työväen Teatterin lahjakortistani ostamalla minulle ja Tommille liput Kauko Röyhkä Trion keikalle huhtikuun ensimmäiselle päivälle. Jotta pääsisimme Klubille täytyi tietenkin järjestää pojille lapsenvahti ja ihana äitini lupautuikin viikonlopuksi meille kylään. Sovimme Tommin kanssa menevämme pitkästä aikaa yhdessä syömään ennen keikkaa ja päätimme kokeilla uuden kehutun japanilaisen sushipaikan, Itsudemon tarjontaa. Tein sinne jopa pöytävarauksen, ihan varmuuden vuoksi.

Jossain vaiheessa rupesin tuumimaan, että kyllähän tässä voisi oikeastikin viettää vähän enemmän aikaa ihan vain kahdestaan Tommin kanssa. Kysyin äidiltäni pahastuisiko hän jos joutuisi olemaan poikien kanssa yön kolmistaan, ja kuten kuvitella saattaa, eipä äiti ajatellut pahastua. Niinpä minä varasin yön hotellista.



Lauantaina kävimme Papun ja äidin kanssa Kummilla kahvilla, sillä juhlimme Kummin pojan syntymäpäivää - noin kolme kuukautta myöhässä, mutta kumminkin. Tommi jäi Sintin kanssa kotiin, sillä Sintti oli vielä päiväunilla meidän lähtiessä. Kahvit juotuani jätin äidin ja Papun Kummin hoiviin ja käväisin hotellilla viemässä kotoa haalimani vaihtovaatteet, kuohuviinilasit ja pullon shampanjaa, jonka sain tammikuun Love me do-messuilla Kovaselta (kiitos siis Kovaselle tästä lahjasta!). Lisäksi vein minibaariin mansikoita ja viinirypäleitä jotka olisi kiva nauttia kuohuvan kanssa. Jännitin loppuun asti huomaisiko Tommi puuttuvan kylppärilaukkunsa, kadonneet silmälasinsa tai kuohuviinilasit, jotka olin nyysinyt kaapista mukaani.

Ei huomannut.


Illalla pussasimme pojat, köröttelimme bussilla keskustaan ja menimme sushille kuten suunnitelma kuuluikin. Itsudemo oli kerännyt paljon kehuja ja ilahduimme iltabuffetin laajasta valikoimasta, mutta olimme kokonaisuudessaan hieman pettyneitä illalliseemme. Susheja oli toki montaa eri laatua, mutta maut eivät juuri poikenneet toisistaan. Viinilistalla oli kolmea eri valkoviiniä joista olisin halunnut maistaa itselleni tuntematonta Belgvardo Vermentinoa, mutta sitä ei ollut saatavana. Sen sijaan valittavana oli El Tiempo Blanco tai Gato Negro Sauvignon Blanc - molemmat tuttuja valkkareita kyykkyviiniosastolta ja siksi odotukset upposivat valitessani lasillisen jälkimmäistä. Pahaahan se oli. Tommi valitsi japanilaisen IKI -oluen ja pullollisen sakea, ja oli valintoihinsa tyytyväinen.



Palvelu Itsudemossa oli ystävällistä ja valikoimaa tosiaan oli paljon, joten kokemus sinänsä oli ihan myönteinen. Jatkossa kuitenkin nautimme sushimme kyllä joko Marusekissa tai Lempi Sushista kotiin kuljetettuna, ne vievät maussa voiton Tampereen sushitarjonnassa. Pidän myös hyvän viinin juomisesta ravintolassa, joten viinilistakaan ei vedä takaisin Itsudemoon. Lounaalla siellä voisi kyllä joskus poiketa, jos oikein kovasti tekee sushia mieli.

Käväisimme lasillisella Bar K:ssa jossa nautimme terävämmät digestiivit sekä hieman kevyemmät janojuomat ja suuntasimme sitten kymmeneksi TTT Klubille. Päivän todellinen aprillipila oli lopulta se, että ne liput jotka olin ostanut jo silloin tammikuussa - ne olivat kadonneet. En löytänyt niitä mistään vaikka käänsin kaikki mahdolliset nurkat ympäri. Löysin viime vuoden Eva&Manu -keikan liput kylläkin, joten epäilen heittäneeni Röyhkän liput niiden sijasta roskiin jossain vaiheessa. Aprillia todellakin, olen idiootti.


Noh, onneksi ovelta löytyi vielä lippuja, joten eipä muuta kuin luottokortti käyttöön ja uudet liput kauniiseen käteen. Illan viihdyttäjä Kauko Röyhkä omistaa ripakopallisen karismaa joka leviää lavalta yleisöön, eikä tälläkään kertaa joutunut pettymään, mutta läskibasson ja bongorumpujen avusta huolimatta keikka tuntui hieman tasapaksulta. Ekan setin aikana biisejä ei juuri erottanut toisistaan, niin samalla tavalla ne soitettiin, mutta toisen setin aikana artistit piristyivät vähän ja esitykseen tuli hieman vaihteluakin. Olimme loppupeleissä keikkaan alkukankeudesta huolimatta aivan tyytyväisiä. 





Tommi kysäisiä Klubilta lähtiessämme haluaisinko vielä käydä jossain, mutta aavistin että hänellä oli jo ajatukset suunnattu kotiin lähdölle. Tarkistin bussiaikataulut ja ehdotin, että lähtisimme seuraavalla linja-autolla kotiin päin, ja sehän sopi. Paitsi että komensin Tommin bussista Lapland Hotelsin kohdalla ja sain tyypin ihan ymmälleen. "Mutta... siis... eikö äitisi odota meitä kotiin?" No ei kuule odota.

Hahaa, siitäs sait!

De Luxe King -huone 180cm sängyllä, kylpytakeilla, kylpyammeella ja päivällä valmistelemillani herkuilla sopi erittäin hyvin rentouttamaan lapsiarjesta nahistuneita vanhempia mukavan ravintola- ja keikkaillan päätteeksi. Yöllä oli ihana havahtua unesta vain tajutakseen, ettei tarvitse miettiä kuuluiko viereisestä huoneesta lasten ääniä, jonka jälkeen sai vaipua takaisin ylellisten lakanoiden väliin ja uniin.


Ja että tekikö hyvää? Teki. Todellakin teki. Hotellissa arki unohtuu ja siellä saa todellakin keskityttyä puolisoon aivan eri tavalla kuin kotona. Se oli hieman hintava, mutta sitäkin tärkeämpi satsaus parisuhteeseen. Itse huomasin jännittäväni illan loppuhuipennusta yllättävänkin paljon enkä todellakaan muista milloin viimeksi vatsanpohjassa olisi kutkutellut samalla tavalla Tommin kanssa iltaa viettäessäni. Se kaiketi on hinta, joka hektisessa oravanpyöräarjessa rämpimisestä täytyy maksaa. Oli silti ihanaa huomata, että suhteen alkuaikojen perhoset olivat edelleen vatsassa hyvässä tallessa. 

Emme ole aivan menetetty tapaus vielä.

4 kommenttia:

  1. Ihana idea Susanna - hyvä te! On kyllä tosi tärkeää katkaista arki silloin tällöin vaikka ihan kotinurkillakin. Ja Lapland Hotel Tampereella on kyllä hintansa väärti, tosi kiva hotla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se todellakin tuli tarpeeseen! Paikkana Lapland Hotel oli uusi tuttavuus ja se oli aivan kiva, etenkin kun panosti siihen hieman kalliimpaan huoneeseen jossa oli kylpyamme niin sai todellakin rentouduttua aivan eri tavalla, mitä kotona.

      Poista
  2. Äääh! Ihan täydellistä! Kuulostaa niin ihanalle! Voi kun saisi tutun hoitajan edes tunniksi, että pääsisimme miehen kanssa edes Prismaan. ♡♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä todella rankkaa jos ei ole sellaista tukiverkostoa, joka auttaisi välillä lastenhoidossa. Ne yhteiset hetket puolison kanssa ovat tärkeitä, jopa niin, että se yhteinen Prisman reissu alkaa kuulostaa unelmalomalta. Toivottavasti pääsisitte pian viettämään hieman kahdenkeskistä aikaa! <3 Olisiko MLL:n/vast. lapsenvahdista apua?

      Poista

Jätä toki merkki käynnistäsi kommentin muodossa!