9. helmikuuta 2017

Tänä vuonna aion nukkua paremmin

Uuden vuoden lupaukset ovat vähän niin ja näin, joten yleensä en anna sellaisia. En myöskään tänä vuonna, sillä olisin mitä todennäköisimmin rikkonut ne jo aika päivää sitten. Täytän aivan kohta kolmekymmentä, joten iän puolesta on kuitenkin ehkä hyvä ruveta miettimään asioita, jotka voisivat parantaa elämänlaatua tulevina vuosina jos niihin alkaisi nyt kiinnittää enemmän huomiota. Yksi näistä asioista on hyvä ja riittävä uni.

Viime vuonna oma unenlaatuni oli kerta kaikkisen huonoa. Lähinnä se johtui suoraan sanottuna Sintistä. Ensin tyyppi bailasi kohdussa etenkin öiseen aikaan ja jos ei muuten häirinnyt tarpeeksi suoritti vauva voltin suoraan virtsarakkoni päälle, jolloin oli pakko laahustaa vessaan kesken makeiden unien. Kyllä Papukin oman osansa yöheräilyistä hoiti etenkin kevättalvella kun perheessämme oli epätoivottuja vieraana pitkä korvatulehduskierre.

Kun Sintti sitten toukokuussa syntyi yöunet jäivät pois lopullisesti. Poika heräili parin tunnin välein syömään enkä päivisinkään saanut nukuttua, sillä vaikka olisinkin joskus oppinut nukkumaan päiväunia vaati esikoinen huomiota myös silloin kun vauva nukkui. Varsinkin kun Papulta jäi tutti pois kaksivuotiaana tuntuivat päiväunet jäävän historiaan.

Sintin yöt jatkuivat katkonaisina ensimmäiset viisi kuukautta yösyömisen vuoksi ja koliikkioireet tekivät koko vuorokaudesta välillä todella raskaita. Onneksi apua pojan nukkumiseen tuli Love to Swaddle Up -kapalosta jota käytimme öisin vielä puolen vuoden iässäkin. Pienimmän koon ostin käytettynä Facebook-kirppikseltä mutta seuraavan ostinkin jo Baba Express -verkkokaupasta. Swaddle pelasti kyllä monta kurjaa iltaa ja yötä, sillä Sintti rauhoittui siihen rutiinien myötä hienosti. Yöheräilyt toki jatkuivat.


Kun yösyöminen loppui Sintin ollessa hieman alle puolen vuoden ajattelin, että jospa tässä kohta alkaisi tulla hieman nukuttuakin. Väärässä oltiin. Yhtäkkiä poika rupesikin karjumaan öisin aivan eri tavalla mitä aikaisemmin. Lopulta päädyin siihen, että jokin ruoka-aine vaivasi Sintin mahaa ja aiheutti todella kurjia öitä paitsi pojalle, myös minulle. Kun viimein sain seulottua soseista maissin ja kukkakaalin pois alkoi öihin tulla hieman rauhaa ja hiljaisuutta. Olin haltioissani kun huomasin eräänä aamuna herääväni ensimmäisen kerran koko yön aikana vasta viideltä Sintin vaatiessa aamuamaitoaan.

Joululoman aikana Sintti viimein rupesi nukkumaan täysiä öitä, iltapalasta aamupalaan. Muutokset vaikuttavat Sintin nukahtamiseen selkeästi, joten uudessa paikassa nukahtaminen aina tuntuu olevan tavallista vaikeampaa. Välipäivinä tahti alkoi kuitenkin muuttua rauhallisemmaksi nukkumisen suhteen ja usein tyyppi jatkoikin aika hyvin puurosta puuroon heräten viiden jälkeen jolloin imetin pojan ja sitten unia jatkettiin seitsemän korville jolloin oli aika nousta aamupuuhiin. Vähensin imetyskertoja pikkuhiljaa niin, että lopulta käytössä oli enää vain aamuimetys joka sekin jäi vuoden ensimmäisellä viikolla pois. Yöt alkoivat olla nukkumista varten.


Olenkin nyt jo aika luottavaisin mielin öiden suhteen, siitäkin huolimatta, että lapsiperheeseen aina mahtuu niitä huonojakin öitä. Milloin joku näkee painajaisia, milloin jokin ruoka kipristää mahassa, milloin iskee korva- tai silmätulehdus ja sitten on vielä ne kausiflunssat jotka aina löytävät tiensä kylään vaikka kuinka yrittäisi niitä välttää. Viimeisimpänä on ollut Sintin liikkeelle lähtö, joka meinaa jäädä öisinkin päälle ja pari kertaa ukkelin on saanut käydä kääntämässä takaisin selälleen kesken yöllisten jumppahetkien.

Ja kyllähän omakin uni on toisinaan katkonaista, ihan muista kuin lapsista johtuvista syistä. Itse olen tullut äitiini ja hukkaan monesti alkuöitä turhanpäiväiseen murehtimiseen, tapa josta yritän päästä eroon. Samaten huomaan lipsuneeni takaisin kännykän iltanäpräämiseen, huono tapa sekin. Nyt kun Sintti on muuttanut Papun kanssa poikien huoneeseen yritän ottaa tapoihini kirjan lukemisen kännykän selailun sijaan. Sen lisäksi, että aivan aikuisten oikeasti yritän myös mennä ajoissa nukkumaan!

2 kommenttia:

  1. Se on jännä juttu, että vaikka aamulla olisi hurjan väsynyt ja vannoisi, että menee aikaisin nukkumaan, sitä silti ei illalla malta mennäkään..!
    http://westendmum.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, viideltä iltapäivällä on silmät aivan ristissä mutta silti illalla yhdeltätoista vielä kukkuu ties missä hommissa..

      Poista

Jätä toki merkki käynnistäsi kommentin muodossa!