7. helmikuuta 2017

Häätiimipalaveri (ja miksi lapset tehdään vasta häiden jälkeen)

Viime sunnuntaina häidemme puolen vuoden lähtölaskenta alkoi ja tahattomalla yhteensattumalla olimme sopineet myös ensimmäisen tiimipalaverin häiden tiimoilta kaasojeni ja toisen bestmanin kanssa. Kaasoista olen kertonut jo vuosi sitten, mutta bestmanit ovat unohtuneet vallan vaille huomiota - asia täytyy korjata mitä pikimmiten!

Sunnuntaina aamupäivällä olimme koko perheen voimin ulkoilemassa taloyhtiömme takapihalla tarkoituksenamme paitsi haukata koko porukalla kunnolla raitista ilmaa myös väsyttää tenavat niin, että saisimme rauhassa käydä tiimimme kanssa ensi elokuun asioita läpi. Asiaa oli paljon ja aikaa vain rajallisesti, joten halusin istahtaa rennosti kahvikupin äärelle kertomaan suunnitelmistamme. Sintin kummit Sonja ja Antti saapuivat aamupäivällä jotta ennättivät nähdä muksut ennen päiväuniaikaa ja jäivät sitten palaveriin, sillä Antti on toinen Tommin bestmaneista. Omien sanojensa mukaan se second best man.

Kuva täältä.

Sintti sammui lounaan jälkeen parvekkeelle jo puoli kahdeltatoista ja juuri kun Kummi pimpotteli ovikelloa saatteli Tommi Papunkin rattaissa päiväunille myös. Itkuhälytin laulamaan tuutulaulua, kahvinkeitin pörisemään ja toisen kaasoni Ninnunkin saavuttua mestoille ei muuta kuin käymään häiden suunnitelmia läpi. Se toinen bestman, tai siis ensimmäinen, tai... no se best bestman jos nyt halutaan tälle tielle lähteä, jätettiin palaverin ulkopuolelle tällä kertaa, sillä hän asuu Kuopiossa ja sai juuri vauvan pari viikkoa sitten. Sintin kummitäti Sonja sai erikoisluvan jäädä palaveriin ja hänelle myönnettiin mielipiteenilmaisuoikeus ilman äänioikeutta. Kuulemma hyvä vaihtoehto sille, että joutuisi istumaan samassa huoneessa kädet korvilla koko palaverin ajan!

Kaasot ja Antti olivat tavanneet kerran tai paristi, mutta tapaamiset olivat sattuneet enemmän tai vähemmän ohimennen. Nyt olikin hauska istua porukalla vaihtamaan kuulumisia ja rupattelemaan niitä näitä, ennen kuin siirryttiin päivän agendaan: Runebergin torttuihin. Ja sitten niihin häähommiin.

Ennätimme käydä päällisin puolin häiden teemaa, tarvittavia valmisteluja ja aikatauluja läpi kun itkuhälyttimestä alkoi kuulua mökää. Papu ei suostunut nukkumaan ja tehdäkseen asian selväksi, hän oli päättänyt pitää sen verran kovaa ääntä, että Sinttikin heräisi. Jouduimme ratkaisemaan asian ottamalla esikoisen sisälle, jossa olikin sitten riemuisaa kun paikalla oli Sintin kummien lisäksi vielä Kummi ja Ninnukin. Kohta Sinttikin alkoi itkeä ulkona eikä kummitätinsä hötkyttely-yrityksistä huolimatta suostunut enää uudelleen nukahtamaan, joten kohta molemmat pojat olivatkin osallisena häätiimin neuvonpidossa.

Tunnin verran yritin raivokkaasti informoida tiimiläisiä tulevan kevään suunnitelmista alati kasvavan kakofonian läpi, mutta kyllähän se hieman yhden morsiamen hermoja meinasi kiristää kun kutsuaikataulujen, ilmoittautumisten, ohjelman ja kampausaikataulujen keskellä pitäisi rakentaa legoista, lukea Touhulan tarinoita, pyyhkiä kuolaa ja pelastaa pienimmät rakennuspalikat nuorimmaisen suusta.

Kun pelkkä bridezilla ei riitä... Kuva Pinterestistä.

Muut häätiimiläiset sulhasta myöten olivat tosin varsin hyväntuulisia joten varmaan tässä kiristeli pelkästään minua. Ja kun loppukaneettina totesin tiimiläisten tehdessä lähtöä, että eipä tässä taidettu mitään konkreettista saada aikaan Ninnu ystävällisesti huomautti, että johan tässä päätettiin juomanhakureissun aikataulu ja sovittiin tiimiläisten salaisesta Facebook-ryhmästä, jonka avulla bestest bestmankin pääsee osallistumaan suunnitteluun mukaan.

Ei siis aivan turha palaveri kuitenkaan!

Mutta kyllä ne kakarat ehkä sittenkin kannattaa laittaa alulle siellä häämatkalla.

4 kommenttia:

  1. Hauska vertaus tuo Tyrannosaurus Rex vs. Barbie... :D

    VastaaPoista
  2. Voi miten ihanaa perhearkea. :D Voin nähdä tilanteen sieluni silmin, ja myös sen kun sun korvista on alkanut hiljalleen kohoilla savua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä sieltä korvista saattoi tulla jo ihan lieskojakin, mutta summa summarum palaverista jäi oikein hyvä mieli - varmaan loppupeleissä jokaiselle! :)

      Poista

Jätä toki merkki käynnistäsi kommentin muodossa!