1. joulukuuta 2016

DIY Joulukalenteri

Kommamammaa-blogin Hanna kyseli jokin aika sitten blogissaan ideoita lapsilleen suunnittelemaansa joulukalenteriin, josta itsekin innostuin kovasti. Kuvittelen aina olevani kovakin askartelija ja kun vielä keksin mielestäni erinomaisen idean kalenterin täytteeksi, olin jo täydessä työn touhussa pari viikkoa sitten. Kyllä Papukin muistelee vuosien päästä haikeasti sitä, miten äiti oli rakkaudella vääntänyt hänelle niin hienon kalenterin!

No, kuten aika usein askartelujen suhteen joudun toteamaan, olen parempi suunnittelija kuin toteuttaja. Tai en ehkä niin suunnittelijakaan, vaan lähinnä innostuja. Innostun huimasti milloin mistäkin, sitten aloitan toteutuksen täynnä puhtia kunnes jossain vaiheessa huomaan, että projektin loppuun vieminen vaatii useamman illan, jonkun hömppäleffan taustalle (eilen se leffa oli digiboksille tallennettu Ylpeys ja Ennakkoluulo) sekä pahimmassa tapauksessa lasin jotain terävää, kuten vaikkapa mantelilikööriä.

Mutta eilen, marraskuun viimeisen päivän iltana molempien poikien koisiessa omissa sängyissään sain kuin sainkin Papun kalenterin valmiiksi. Mikään maailman kaunein siitä ei ehkä tullut, mutta luulen, ettei tuollainen hieman päälle kaksivuotias ole mikään universumin jyrkin arvostelija.





Hankin tarvikkeet kalenteriin pääasiassa Tigerista, josta mukaan tarttuivat paperiset lahjapussit, kangasnauhat sekä pakettikortit. Olin jo jokin aika sitten ostanut Ikeasta kehyksen, johon ajattelin askarrella joskus jotain. Nyt sekin sitten tuli käyttöön. Päällystin taustapahvin joulupaperilla ja pingotin pari nauhanpätkää joihin "luukkuja" voisi kiinnittää. 

Varsinaisiin luukkuihin piilotin kahden Muumipalapelin paloja. Jaoin palat pusseihin niin, että pussiin tuli aina vierekkäisiä paloja kaksi tai kolme per pussi. Ostin palapelit Tokmannilta eikä niille jäänyt hintaa kuin seitsemän euroa (toki silmäilin pari kirpparia samalla reissulla josko siistejä käytettyjäkin olisi löytynyt). Numeroin pussit ja kiinnittelin ne teipillä kehyksen taustalevyyn tai klipseillä pingottamiini nauhoihin. Voila ja silvuplee!







Jälkiviisaana voisin suositella ehkä ennemminkin paperisten "karkkipussien" käyttöä, ne olisivat kevyempiä ja taittuisivat ehkä vielä pienempään kokoon. Palapelin osat eivät välttämättä näin isoja pusseja tarvinneet. Ehkä silloin kehyskään ei olisi näyttänyt noin täydeltä. Mutta tästähän on hyvä tehdä tuotekehittelyä ensi vuodelle! Silloin jokaiseen luukkuun voisi piilottaa palan tarinaa, joka luettaisiin iltasaduksi. Kiva idea sekin!

Katsotaan miten palapelit alkavat luonnistua, tähän mennessä on koitettu perinteisiä nuppipalapelejä vasta eivätkä ne ole olleet kovin kiinnostavia pidemmän päälle. Onneksi Papulla on tehtävänä availla myös perinteistä partiolaisten joulukalenteria, se on ainakin ollut aivan suksee jo ensimmäisestä adventista lähtien. Lisäksi Sintin kummitäti lähetti molemmille pojille Myyrä-aiheiset kalenterikortit, joita pääsemme availemaan myös. Millaisia kalentereita teiltä löytyy?

2 kommenttia:

  1. Ihana kalenteri! Itsellä ei ehkä kärsivällisyys riitäisi moiseen näpertämiseen 😄 Hauska kalenteri-idea olisi myös laittaa jokaiseen päivään joku joulupuuha (joka siis tehtäisiin muutenkin) kuten luistelu, kuusen haku, koristelu, piparien leipominen. Sellainen täällä varmaan ensi vuonna tehdään kun pieni alkaa ymmärtämään. Ps. Ihana nauha "this tooks me hours to make" 😄

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo hei ei mullakaan ehkä kärsivällisyys riittänyt moiseen näpertämiseen, mut tulipa tehtyä :D Mä ajattelin ens vuonna mennä kyllä sillä jatkokertomuksella, Papu jaksaa kuitenkin istua tunti tolkulla lukemassa ja Sinttikin on niin pieni sit vielä, ettei kovin toiminnallisista hommista ymmärrä. :)

      Poista

Jätä toki merkki käynnistäsi kommentin muodossa!