30. lokakuuta 2016

Bright&Knight - löytyikö Se Oikea?

Ensimmäinen Bright&Knight -häätapahtuma ja käytettyjen hääpukujen pop up -myymälä järjestettiin eilen Pyynikillä, Pyynikin Trikoon vanhassa tehdasmiljöössä. Huomasin perjantaina nukkumaan mennessäni jopa hieman jännittäväni tapahtumaa, ehkä siksi, että sinne oli tulossa myyntiin tapahtuman Facebook-sivujen mukaan yli 60 käytettyä hääpukua ja sen oman löytäminen voisi olla todellakin mahdollista - ainakin teoriassa. Pidin hirveästi siitä ajatuksesta, että käytetyille hääpuvuille tarjottaisiin tilat, jossa niitä saisi katsella, kosketella ja sovitella - aivan kuin hääpukuliikkeissä. Mielestäni tilaisuus oli erinomainen myös pukujaan myyvälle ja oletin, että Pirkanmaan ex-morsiamet, nykyiset vaimot, olisivat aktivoituneet urakalla ja toimittaneet pukunsa tapahtumaan myyntiin.

Niinpä seikkailin kännykän navigaattorin avusta huolimatta oikeaan osoitteeseen (navigaattoria uskoen en olisi ikinä päässyt perille) lauantaina heti kymmeneltä kun tapahtuma avasi ovensa ja lähdin jännityksessä katsastamaan, mitä tapahtumaan oli saatu mukaan.

Tila jossa tapahtuma järjestettiin oli tilava, jopa liian suuri siihen nähden, kuinka monta näytteilleasettajaa paikalle oli saatu. Myytävät mekot löytyivät tilan kauimmista päädystä ja sinne minäkin lompsin. Jätin takkini ja laukkuni Bright&Knightin päähäärääjänä toimineen Johanna Parvelan pöydän alle käytyäni ensin moikkaamassa Johannaa. Hänellä vaikutti olevan kädet täynnä työtä heti tilaisuuden alusta lähtien ja moni tuleva morsian olikin jo jonottamassa sovitushuoneelle mekko syliin viikattuna.

Mekot oli järjestetty kokoluokittain, joten silmäilin nopeasti 34-36 kokoiset mekot (joilla voisin käytännössä verhota toisen jalkani, hätinä) ja siirryin 38-40 kokoisten mekkojen rekille. Näitä kahta kokoluokkaa oli määrällisesti eniten, lisäksi löytyi vielä rekki jossa oli 42-44 kokoisia sekä muutama huomattavasti suurempi mekko. Pari pukua oli nostettu ikkunalle, jossa ne kiinnittivätkin huomion mukavasti.




Oletin, että mekkoja olisi ollut huomattavasti enemmän mitä tapahtuman Facebook-sivuilla oli kuvattuna, mutta kyllä määrä varmaan siinä kuuden- ja seitsemänkymmen välillä pyöri. Omasta kokoluokastani löytyi yksi joka oli hieman sinne päin, mitä mekolta hain, mutta ei kuitenkaan niin paljon, että olisin jaksanut lähteä kyseistä pukua sovittamaan. Laiskotteluun edesauttoi sekin, että puvun myyntihinta oli 700 euroa - ei missään nimessä summa, jota käytetystä mekosta olisin valmis maksaan. Etenkään, kun se ei ollut omaan makuuni täydellinen.

Niinpä päätin kierrellä tapahtuman näytteilleasettajat Kummin kanssa, joka ennätti sopivasti paikalle seurakseni. Molempien skipattua aamupalan suuntasimme fiksusti suoraan kakkumaistiaisille, joita tarjoili Pitopalvelu Muru. Etenkin Murun suklaakakku oli oikein maistuvaa, eikä kinuski-mustaherukkatuorejuustokakkukaan mitenkään huono ollut. Murun ständillä myös toimi erittäin ystävällinen ja aktiivinen esittelijä (veikkasin, että kyseessä oli yrittäjä itse), joka vastaili kysymyksiin ja esitteli tuotteitaan. Olisin toivonut hieman enemmän kuvia juuri hääkakuista, jotta olisi saanut paremman kuvan siitä, millaiset luomukset Murulta onnistuvat.



Oriflamen ständillä oli kaksi vanhempaa naishenkilöä, jotka näppäilivät yhteistuumin älypuhelimiaan kulkiessamme Kummin kanssa ohi, joten emme kokeneet tarpeelliseksi pysähtyä. The Lookin ständi oli tyhjillään, mitä nyt mainoslappuset kertoivat paljonko mikroneulaus tai silikonirinnat maksavat kyseisessä "kauneusalan pyhätössä". Pöydällä nökötti kolme kappaletta implantteja, joita kävin hiplaamassa yleisestä mielenkiinnosta. Itse en kuitenkaan ole ajatellut hankkia silikonitissejä häitä tai mitään muutakaan varten, joten jatkoimme kiertämistä. 



Kynsistudio MK:n kohdalla pysähdyin ajatuksenani jutella esittelijän kanssa mahdollisista hääkynsistä. Aloitin kertomalla esittelijälle miten noin kuukausi takaperin kokeilemani omien kynsien geelaus oli vahingoittanut omia kynsiäni melkoisesti ja pohdiskelin olisiko hääkynnet sen arvoiset, että omat kynteni olisivat viikko tolkulla kipeinä sen jälkeen, kun rakennekynsi tai geelaus olisi lähtenyt pois. Esittelijä pahoitteli ja sanoi, ettei osaa vastata moisiin kysymyksiin mitään, sillä hän ei ole kynsialan ammattilainen. Kuulemma hän oli vain tuuraamassa ystäväänsä, joka oli varsinainen yrittäjä. Eipä jäänyt tästäkään siis paljoan käteen. 

Pitopalvelu Maitolaituri oli tuonut paikalle leipäsiä joilla oli tuorejuustoa, sekä lusikkaleipiä. Heiltä sai myös halutessaan ostaa kupin kahvia ja pullaa, joka näyttikin tekevän kauppansa vieraille. Maistiaiset olivat aivan hyvän makuisia, mutta eivät mielestäni aivan niin juhlavia, mitä häihin haluaisin itse laittaa tarjolle. Makuja on tosin monia, joten joku muu saattoi pitää enemmän. Kukka Kerttulilla oli kaksi aivan nättiä kukkakimppua esillä, mutta niiden lisäksi tasoilla oli myös paljon tekokukkia. Tästä olin perin hämmentynyt, sillä ei kai muovikukilla promota omaa floristista osaamistaan? Näytti myös siltä, ettei ständillä ollut ketään esittelijää, mutta kyseinen henkilö olikin keskustelemassa asiakkaiden kanssa hieman sivussa, joten ainakin tällä pisteellä oltiin hieman paremmin tilaisuuden hermoilla. 




Feelya Promotions oli järjestänyt melko kutsuvan ständin jossa nuori mies sekoitteli juomia. Hengailimme Kummin kanssa ständillä ja maistoimme toista tarjolla olevista juomistakin, mutta koska emme esittäneet suoria kysymyksiä emme saaneet tyypin huomiota osaksemme sen kummemmin. En tiedä onko tämä joku henkilökohtainen juttu, mutta minä odottaisin asiakkaana olevani kiinnostava tyyppi, jolle kannattaisi aktiivisesti markkinoida omia palveluitaan. Mukaan ottamastani lapusta selvisi, että kyseinen yritys järjestää juurikin drinkkibaareja ja baarimikkoja häihin. Ei ehkä kovin puheliaita kuitenkaan?



Juhlatila Sukkatehtaan esittelijän kanssa vaihdoin pari sanaa, sillä vaikka meillä onkin juhlapaikka jo varattuna, Sukkatehtaan Klubitalo vaikutti mukavalta vuokratilalta. Erityisesti se sopisi mielestäni vaikka sulhasen polttareiden tapahtumapaikaksi, mutta eipä se ollutkaan ainakaan meidän aikataulujemme suhteen mahdollista, sillä tietenkin kaikki Sukkatehtaan tilat ovat huhtikuusta pitkälle syksyyn varattuna. Esittelijä oli kuitenkin erittäin avulias ja kertoi tiloista sekä palveluista hyvin, joten ehkä esim. Klubitaloa voi käyttää joihinkin muihin juhliin tulevaisuudessa. 

Studio Dettanilla oli ständi mutta en nähnyt siellä koko aikana ketään esittelijää, varmaan hän paikalla oli mutta en tiedä missä. Stand up koomikko Antti Syrjä istui omalla ständillään eikä puhunut sanaakaan. Popmaster soitti perinteisiä hääbiisejä koko ajan, joten he ainakin osaavat sen homman. Evelacella oli esillä alusvaatteita monissa kuoseissa, mutta itselleni tuli sellainen olo, etteivät ne aivan olleet kyllä sopivia tilaisuuden henkeen. Joku toinen voi toki olla eri mieltä, mutta esillä olevat alusvaatteet eivät olleet mielestäni sen kummemmin nuorekkaita kuin hääpuvun alle sopiviakaan. DressGardenilla oli muutama mekko esillä, Lily Dream Wedding hääsuunnittelupalvelut menivät minulta täysin ohi enkä muista nähneeni koko ständiä.




Kultasepänverstas Aurifaber oli yksi päivän positiivisista esittelijöistä, sillä vaikka paikalla oli vain muutama sormusmalli, ne olivat omaa makuani miellyttäviä ja esittelijä oli ystävällinen ja aktiivinen. Jos itselläni olisi kultaseppä vielä hakusessa olisin ehdottomasti kiinnostunut keskustelemaan vihkisormuksesta ja sen teettämisestä.




Tapahtumasta jäi päällisin puolin sellainen olo, etteivät paikalle saapuneet näytteillesettajat oikein ottaneet tapahtumaa tosissaan. Mielestäni oli hienoa, että paikallisille yrittäjille annettiin mahdollisuus mainostaa häihin liittyviä palveluitaan, mutta tämän esityksen perusteella ei ainakaan omaan taskuun jäänyt kovinkaan montaa yhteystietoa, jonka kaivaisin esiin kun suunnittelen ensi kesän juhliamme. Päivän päätapahtuma, eli käytettyjen pukujen osto- ja myynti tuntui kuitenkin olevan täydessä hulinassa heti aamusta ja kuten Aamulehdestäkin saattoi lukea, ainakin yksi tuleva morsian löysi itselleen täydellisen puvun tapahtumasta. Hienoa!

Tapahtuman Facebook-sivujen perusteella järjestävä taho oli kuitenkin tyytyväinen sekä kävijämäärään että tapahtuman kulkuun, joten siinä mielessä Bright&Knight oli tietenkin menestys. Uutta tapahtumaakin kaavailtiin jo ensi vuodelle ja se on mielestäni hyvä: käytettyjen hääpukujen pop up -myymälöistä pitäisikin olla enemmän jotta hääpuvut pääsisivät kiertoon. Edelleen olen sitä mieltä, että konsepti on erinomainen, toteutus vain vaatii hieman nimenomaan näytteilleasettajilta lisää panostamista seuraavaa kertaa varten. Sitä Oikeaa pukua ei löytynyt omaan kaappiin odottamaan, mutta ei se mitään. Aikaa on.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä toki merkki käynnistäsi kommentin muodossa!