9. kesäkuuta 2016

Häämatkahaaveet osa 3: Brasilia

Kaiken tämän vauva- ja lapsiarjen keskellä häähommat ovat jääneet vähän vähemmälle, mutta ainahan se yksi on mielessä: loma. Tässä siis kolmas osa häämatkahaaveistani: Brasilia!

Hieman samoilla suunnilla Kuuban kanssa sijaitseva Brasilia olisi puoleensa vetävä matkakohde. Sambaa, karnevaaleja, hiekkarantoja ja sademetsiä. Caipirinhaa, tuota sokeriruokoviinasta, sokerista ja limestä valmistettua herkkua. Muinaista intiaanikulttuuria ja jopa 16 Unescon maailmanperintökohdetta! 

Brasiliaan tuntee vetoa siitäkin syystä, että Tommi on asunut siellä pari vuotta perheensä kanssa ollessaan aivan pieni, joten tavallaan kyseessä on osa hänen henkilökohtaista historiaansa. Minä puolestani tutustuin ihaniin brasilialaisiin nuoriin ollessani aikoinani vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa, joten olisi huikeaa vierailla heidän luonaan ja tutustua Brasiliaan natiivien opastuksella.

Kuva täältä.

Ulkoasiainministeriö varoittaa, että kyseessä on maa jossa rikollisuus etenkin suurimmissa kaupungeissa on merkittävä ongelma. Pimeällä liikkumista (yksin) tulee välttää ja arvotavarat, korut, lentoliput ja passit tulisi säilyttää hotellien tallelokeroissa. Mutta näinhän sanoo jo puhdas maalaisjärkikin, ainakin jos on matkustellut hieman enemmän. Ministeriön mukaan Riossa ja Sao Paulossa on ajoittain rikollisliigojen keskinäisiä tai niiden ja poliisien välisiä aseellisia yhteydenottoja, jotka ulottuvat myös turistialueille. Lisäksi ministeriön sivuilla varoitellaan lapsi- ja nuorisojengeistä, linja-autoilla liikkumisen riskeistä, mielenosoitusten muuttumisesta väkivaltaisuuksiksi sekä aseellisisten ryöstöjen mahdollisuuksista. Kaiken kaikkiaan ministeriön matkustustiedote ei varsinaisesti kannusta tutustumaan Brasiliaan turistina.

Matkatoimistot kuitenkin järjestävät reissuja Brasiliaan, joten täysin menetetty matkakohde ei tämäkään maa voi olla. Jo pelkästään 7400 kilometriä pitkä rantaviiva sekä vallitseva ilmasto ovat asioita, jotka vetävät lomailijaa puoleensa. Me emme Tommin kanssa ole mitään varsinaisia rannalla makoilijoita, mutta jotain mahtavaa sinisessä meressä ja kuumassa rantahiekassakin on. Kyllä sitä hetken voisi istua kylmä drinkki kädessä aurinkovarjon alla ja ihastella aaltoilevaa merta ja rannan tapahtumia. Ranta ei ole paikallisille pelkkä löhöilykohde, vaan brasilialaiset käyvät rannalla hölkkäämässä, jumppaamassa, pelaamassa pelejä ja tanssimassa, puhumattakaan monista vesilajeista kuten surffaamisesta ja snorklaamisesta. Pienet iltakarnevaalit merenrannassa eivät välttämättä olisi lainkaan surkea kokemus.

Copacabana. Kuva täältä.

Useat sambakoulut tarjoavat oppejaan myös turisteille, joten matkalla olisikin hauska pistää jalkaa toisen eteen - jopa rytmissä, ja pyrkiä sisäistämään karnevaaleista tutut askelkuviot. Kuubassakin meidän oli kovasti aikomuksena käydä salsatunneilla, mutta ajan puitteissa tämä jäi toteutumatta. Vaan jos samban kanssa onnistuisi? Rion sambakarnevaalit ovat brasilialaisen sambakulttuurin huipentuma, joskin näihin helmikuussa järjestettäviin rientoihin osallistuvat myös muut kaupungit omilla juhlamenoillaan. Helmikuu olisi tämän puolesta aika oivallinen ajankohta häämatkalle, joskin silloin maa varmaan vetää suuret määrät turisteja puoleensa muutenkin.

Vaikka Brasilia onkin pitkä maa, esimerkiksi lentopassilla (Brazil Airpass) on mahdollista liikkua maan sisällä melko vaivattomasti. Passi kattaa vähintään neljä lentoa Brasilian sisällä ja sisältää lentokenttäverot ja mahdollisen polttoainelisämaksun. Junaliikennettä maassa ei juurikaan ole, mutta ainakin suurten kaupunkien sisäiset bussiyhteydet ovat tarinan mukaan kattavat ja kaupunkien väliset matkatkin kulkee kätevästi korkealuokkaisilla busseilla. Bussilla matkustaminen on kuulemma melko halpaa ja mukavaa ja etenkin paikallisbussit ovat tunnettuja letkeästä tunnelmastaan. 

Rantapallo.fi-sivuilla on esitelty aika mukavasti matkakohteita joihin Brasiliassa kannattaisi suunnata. Luonnollisestikin yhdeksän miljoonan asukkaan suurkaupunki Rio de Janeiro esittäytyy kutsuvana tunnettuine Kristus-patsaineen ja läheisine rantoineen. Riossa olisikin mahdollista yhdistää sekä kaupunki- että rantalomaa, sillä Copacabana ja Ipanema ovat aivan kaupungin kyljessä. Jos pelkkä lomailu ei innosta pidemmän päälle voi suurkaupungeissa osallistua myös vapaaehtoistyöhön paikallisissa faveloissa, eli slummeissa. Siinä ainakin pääsisi näkemään autenttista brasilialaista arkea! 

Rio de Janeiro. Kuva täältä.
Favela. Kuva täältä.

Bahian osavaltiossa sijaitseva Salvador on puolestaan siirtomaa-ajan arkkitehtuurin säilyttänyt mukulakivikatujen ryhdittämä pala historiaa, joka takaisi erilaisen kulttuurikokemuksen väestön afrikkalaisten juurien myötä. Se olisi oiva kohde siitäkin syystä, että juuri Salvadorissa Tommi aikoinaan asui perheensä kanssa pari vuotta. Kaupunki lienee muuttuneen aika merkittävästi sitten 1970- ja 1980-lukujen taitteen, mutta olisi kutkuttavaa käväistä Tommin entisillä kotikulmilla fiilistelemässä. Salvadorin miniversiona tunnettu Olinda sijaitsee Pernambucon osavaltiossa ja on yksi maan useista Unescon maailmanperintökohteista. Osavaltiosta löytyy sekä siirtomaa-ajan kaupunkiarkkitehtuuria, pieniä rantakohteita, sekä hyviä sukellus- ja surffauspaikkoja aktiivisempaan menoon. Täydellistä rauhaa arvostavalle voisi sopia reppureissaajien suosima Cearán osavaltio, josta löytyy esimerkiksi Jericoacoaran kalastajakylä. Siellä silmä tapaa vain valkoista hiekkarantaa, turkoosia vettä ja palmuja.

Salvador. Kuva täältä.

Luonnollisestikin maan luonnonihmeet, eli Amazonin sademetsä ja Iguacun putoukset tarjoavat huikeita elämyksiä. Tosin itselläni tieto siitä, että maassa asustaa 250 käärmelajia joista 70 on myrkyllisiä syö hieman intoa lähteä millekään perusteelliselle viidakkoseikkailulle. Tosin tähänkin asti olen onnistunut nielemään pelkoni melko hyvin ja välttänyt kontaktit jopa paikallisten luikertelijoiden kanssa melko kiitettävästi, vaikka luonnossa liikunkin aika aktiivisesti. Amazonille pääsee kätevästi Manauksesta, sademetsän keskellä sijaitsevasta kaupungista, josta järjestetään monenlaisia luontoseikkailuja viidakkoon. Olisihan siinä oma viehätyksensä meloa kajakilla kohti sademetsän sydäntä, josta osuvasti käytetään nimitystä Maan keuhkot. Kilroyn mukaan tutustumisen arvoisia kohteita ovat vaikkapa Santarémia ja Alter do Chaon kaupunki, jonka tunnelma on pysynyt varsin perinteisenä.

Iguacun putoukset. Kuva täältä.

Monenmoiset hotellit tarjoavat varmasti luksusta (ja sen lisäksi myös turvaa) lomalla, mutta itse olisin kiinnostunut majoittumaan ainakin osan matkasta pousadoissa, perheiden ylläpitämissä majapaikoissa. Voisin kuvitella, että kyseessä on hieman samalla periaatteella toimiva majoitusvaihtoehto kuin Kuuban casa particularet, joissa viivyimme omalla reissullamme silloin kun teimme parin päivän matkoja pois Havannasta. Pousadoissa pääsisi tutustumaan paikallisten elämään hotellia paremmin ja samalla saisi monipuolisemman kuvan aidosta brasialaisesta elämästä. Jos matka suuntaisi rantalomakohteisiin, oma bungalowi rannan tuntumassa olisi varmasti juuri oikea silaus romanttiselle matkalle.

Brasilia olisi potentiaalinen, mutta jälleen kerran ei mikään viikon lomareissulle suunniteltava kohde. Jo lentoaika Suomesta Brasiliaan on yli 12 tuntia (suoria lentoja ei ole) joten maassa olisi mukava viettää aikaa hieman lentojen välilläkin eikä käyttää kaikkea aikaa pelkkään jet lagista toipumiseen. Meidän kohdalla Brasilia ei siis ehkä häämatkakohteeksi sovellu, ainakaan heti häiden jälkimainingeissa, mutta mielellään sinnekin matkaa suunnittelisi tulevaisuuden varalle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä toki merkki käynnistäsi kommentin muodossa!