7. toukokuuta 2016

Ensimmäiset (ja viimeiset) baby showerit!

Kummi oli juoninut minulle järjestettävät baby showerit eli vauvakutsut jo Papua odottaessa, mutta sattuipa käymään niin, että Papu otti ja syntyi samana päivänä kun kutsut oli suunniteltu pidettäväksi. Kuultuani asiasta hieman harmittelin tapahtumaa, sillä onhan se aina todella ihanaa kun juuri itselle järjestetään juhlia syystä tai toisesta, mutta olosuhteet olivat mitä olivat. Nyt Sinttiä odottaessa olen hieman toivonut, että ehkä tällä kertaa kekkerit ennätettäisiin pitämään ja kappas vain, torstaina minua odotti ihana yllätys!

Vanhempani saapuivat keskiviikkona Etelä-Pohjanmaalta luoksemme kyläilemään ja toivat tullessaan Sintille säästetyn rottinkisen vauvakopan jossa Papukin pienenä nukkui, sekä läjän Papulta pieneksi jääneitä vaatteita. Olimme sopineet Kummin kanssa, että koska torstai on vapaapäivä, hän voisi tehdä ruokaa ja voisimme äidin kanssa mennä viettämään hieman tyttöjen päivää jättäen Papun isänsä ja paappansa hoiviin. Joten torstaina sitten ajella hurautimme äidin kanssa Kummille, jossa olikin sitten hieman enemmän ruokaa ja kaunis juhlapöytä katettuna!



Kummin makuuhuoneesta piilosta esiin marssivat myös toinen kaasoni Ninnu sekä oma kummitätini, ja hetken päästä oven takana pimpottelivat vielä kaksi rakasta ystävääni Helsingistä, A ja K. A:n ja K:n kanssa olemme tutustuneet opiskeluaikoina Joensuussa ja pitäneet jo pari vuotta kolmen naisen tiimiä, Hienoja Naisia, jotka Papun synnyttyä omaksuivat soveliaamman Hienot Tädit nimityksen. Oli huippua, että myös Tädit pääsivät paikalle!

Olin todella onnellinen siitä, että vuokseni oli nähty vaivaa selkäni takana näin! En muista, että olisimme koskaan aikaisemmin kokoontuneet tällaisella porukalla yhteen - suurin osa tärkeistä naisistani samassa huoneessa samaan aikaan. Muutama ystävä oli joutunut jättämään kutsut välistä muiden kiireiden vuoksi, mutta tämä oli jo enemmän kuin mahtavaa viettää aikaa tällä porukalla. Kilistellessämme kuohuvalla sain vielä oivallisen tilaisuuden pyytää Hienoja Tätejä Sintille kummiksi, kuten Tommin kanssa olimme sopineet. Olinkin hieman harmitellut, että kysyminen jäisi kesään kun Sintti olisi jo syntynyt, etenkin kun emme ole ennättäneet tässä keväällä kovin usein nähdä. Ilahduttavaa kyllä, molemmat Tädit olivat oikein suostuvaisia!

Kummi oli suunnitellut kutsuille ruoan ohella ohjelmaa, joka olikin perin hauskaa. Ensin vieraat suorittivat arvonnan, jossa minä voitin jokaisella arvalla. Jokainen veti pakasta lapun, jossa luvattiin asioita tälle vuodelle. Kummi ja äitini lupasivat viedä minut elokuviin, oma kummitätini lupasi viedä minut liikkumaan (kuulemma puisto-taiji odottaa!)... lisäksi sain lupauksia kukkakimpusta, kakkukahveista ja kakusta, joten vuosi 2016 kuulostaa ainakin näihin korviin vallan erinomaiselta! Tämän jälkeen pelasimme lempipeliäni Aliasta, tosin hieman muunnelluilla säännöillä. Minä sain nipun lappuja käteeni ja pääsin selittämään muille naisille raskauteen, synnytykseen ja äitiyteen liittyviä sanoja. Muut sitten arvasivat minkä ennättivät ja se kuka sai eniten lappuja kerättyä, saisi palkinnoksi minun tarjoamat kakkukahvit. Kisa oli tiukka, mutta lopulta voiton vei Hienojen Tätien A. Kakkukahvitreffejä siis suunnittelemaan!



Isäni oli bongannut Facebookista mietelmän tai runon, jossa käytiin läpi kaikkia asioita joita äitiys tuo mukanaan. Äitini yritti urhoollisesti lukea mietelmää juhlaväelle, mutta kun liikutus kävi ylivaltavaksi lappu päätyi Kummille luettavaksi. Eipä siitäkään meinannut mitään tulla, joten mietelmän luki loppuun Hienojen Tätien K. Kieltämättä teksti oli perin koskettava, ja näin äitinä sitä saattoi kyllä allekirjoittaa jotakuinkin kaiken muun paitsi ehkä kohdan, missä mainitaan siivous. Teksti kuuluu kokonaisuudessaan näin:
Ennen kuin minusta tuli äiti, tein ja söin lämpimiä aterioita.

Minulla oli tahriintumattomat vaatteet. Minulla oli hiljaisia puhelinkeskusteluja. 
Nukuin niin myöhään kuin halusin, 
enkä kantanut huolta siitä, kuinka myöhään menin nukkumaan.

Harjasin hampaani ja hiukseni joka päivä. Siivosin kotini joka päivä.
En koskaan kompastunut leluihin tai unohtanut tuutulaulun sanoja.

Ennen kuin minusta tuli äiti, en tullut ajatelleeksi, olivatko minun huonekasvini myrkyllisiä vai eivät.
En miettinyt koskaan rokotuksia.
Minun päälleni ei oltu koskaan oksennettu, kakattu, syljetty, pureskeltu, pissitty 
eikä nipistelty pienillä sormilla.

Minulla oli täydellinen mielenhallinta, ajatuksieni ja vartaloni hallinta.
Nukuin koko yön.

En ollut koskaan pidellyt kirkuvaa lasta, jotta lääkärit voisivat tehdä kokeita tai antaa rokotuksia.
En ollut koskaan katsonut itkuisiin silmiin ja itkenyt.
En ollut koskaan ollut äärettömän onnellinen yksinkertaisesta hymystä.
En ollut koskaan istunut myöhään yöllä katsellen nukkuvaa lasta.
En ollut koskaan pidellyt nukkuvaa vauvaa, vain sen vuoksi, etten halunnut laittaa häntä sänkyynsä.

En koskaan ollut tuntenut sydämeni murskaantuvan miljooniksi pieniksi palasiksi, 
kun en voinut lopettaa kipua.
En koskaan ollut tiennyt, että jokin niin pieni voi vaikuttaa elämääni niin paljon.
En koskaan ollut tiennyt, että voisin jotakuta rakastaa niin paljon.
En koskaan tiennyt, että rakastaisin olla äiti.

En tiennyt miltä tuntuu kun sydämeni on ruumiini ulkopuolella.
En tiennyt kuinka ihanalta voi tuntua, kun syöttää nälkäistä vauvaa.
En tiennyt siteestä äidin ja lapsen välillä.
En tiennyt, että jokin niin pieni voisi saada minut tuntemaan itseni niin tarpeelliseksi.
En ollut koskaan noussut ylös yöllä kymmenen minuutin välein tarkistaakseni, 
että kaikki on kunnossa.

En ollut koskaan tuntenut sitä lämpöä, iloa, rakkautta, sydänsärkyä, ihmetystä, tai tyytyväisyyttä, joka äitiydestä tulee. En tiennyt, että voisin tuntea niin paljon.

Ennen kuin minusta tuli äiti.


Vauvakutsut olivat kaiken kaikkiaan täynnä herskyvää naurua, kipeitä poskipäitä, herkullista ruokaa (kaikki olivat joko valmistaneet tai tuoneet jotain herkullista mukanaan) ja aurinkoista säätä josta kävimme nauttimassa vielä läheisessä puistossa porukalla. Minua ja Sinttiä oli muistettu ihanilla lahjoilla ja muhkealla vaippakakulla. Jäi aivan huikean hieno fiilis päivästä! Kiitos ihanille ystävilleni! On mahtavaa olla niin onnekas, että omistaa näin hienoja naisia elämässään. <3 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä toki merkki käynnistäsi kommentin muodossa!