14. helmikuuta 2016

Treffi-ilta ja Eva&Manu

Meillä ei ihmeemmin ystävänpäiviä ole vietetty, eikä kyllä sen puoleen vietetty tänäkään vuonna. Saimme kuitenkin nauttia erikoisesta herkusta, monessakin mielessä, kun pääsimme Tommin kanssa perjantaina viettämään iltaa kaupungille aivan kahdestaan ja sen kunniaksi syömään pitkän kaavan mukaan erinomaiseen Tiiliholviin. Kerron siitä kokemuksesta enemmän seuraavassa postauksessa.

Ilta huipentui Evan ja Manun keikalla TTT-klubilla, jossa duo hemmotteli korvakäytäviämme enemmän tai vähemmän akustisella keikalla reilun tunnin ajan. Olin saanut Tommilta joululahjaksi lahjakortin Tampereen Työväen Teatteriin, mutta ennen kuin ennätin iloita pitkästä aikaa koittavasta kulttuuritapahtumasta teatterin parissa Tommi vihjasi hienovaraisesti, että lahjakortti käy maksuvälineenä myös klubilla järjestettäville keikoille. Ei huono vaihtoehto sekään, ja kun suomalais-ranskalainen muusikkopari löytyi ohjelmistosta, kävin hankkimassa kaksi lippua odottamaan ystävänpäiväviikonlopun perjantaita.

Kummi lupautui hyvissä ajoin vahtimaan Papua, mutta influessa kaatoi Kummin viikoksi vuodepotilaaksi eikä hänestä ollut siis lapsenvahtihommiin. Onneksi äitini oli lupautunut kylään lauantaina ja hyvin pienellä suostuttelulla päätti aikaistaa visiittiään saapuen jo perjantaina. Noukin mamman siis samaan bussiin Tampereen keskustasta viikon viimeisen työpäivän päätteeksi ja jätimme mummin ja pojan nauttimaan toistensa seurasta samalla kun itse suuntasimme pitkästä aikaa treffeille.

Nautittuamme kerrassaan erinomaisen illallisen hipsimme Tiiliholvilta TTT-klubille (Hallituskatu 19) jossa pääsimme seuraamaan vielä viimeiset minuutit YLE TV1:n  Perjantai-ohjelman suoran lähetyksen kuvauksia. Vieraina näyttivät olevan Jutta Gustafsberg ja aurinkokuningas Juhani "Tami" Tamminen jotka keskustelivat juontajien Sean Ricksin ja Pekka Vahvasen kanssa itsensä brändäämisestä. Klubi oli jo ohjelman aikana mukavan täynnä, mutta itse olin iloinen huomatessani, että aikaisemmista keikkakokemuksistani poiketen TTT-klubilla kaikilla oli istumapaikka jolta näki erinomaisesti lavalle. Mekin löysimme hyvät tuolit ja saatoimme istahtaa odottamaan varsinaisen keikan alkamista.



Eva ja Manu esittivät yhden kappaleen ohjelman lopuksi jonka jälkeen lavalla kuhistiin hetken soitinten ja mikrofonien kanssa, mutta puoli yhdentoista pintaan startannut keikka vei ainakin minut heti mukanaan. Suoraan sanottuna en ole tutustunut kyseiseen yhtyeeseen kuin vasta tällä viikolla tarkemmin Spotifyn soittaessa heidän musiikkiaan työpäivien taustalla. Luonnollisestikin olen kuullut muutaman heidän biiseistään radiossa ja televisiossa, mutta vasta ostettuani liput heidän keikalleen päätin todella perehtyä yhtyeen musiikkiin enemmän.

Evaa ja Manua oli mukava seurata ja pidin siitä, miten yhtye toimi pienellä ja intiimillä keikalla. Molemmat muusikot jututtivat yleisöä, olivat aidosti läsnä ja vaikuttivat iloisilta siitä, että olivat paikalla. Erityisesti Manu herkesi höpöttelemään yleisölle aloittaen kertomalla laulun taustoista mutta rönsyilemällä lopulta lähes päättömiin kertomuksiin, joille yhdessä Evan ja yleisön kanssa sitten naurettiin. Aivan täysin akustinen keikka ei ollut, sillä jonkin verran saimme kuulla myös albumeilta tuttuja musiikillisia tehosteita. Manu soitti akustisen kitaran lisäksi sähkökitaraa sekä (ehkä) mandoliinia Evan pysytellessä koskettimien takana, mutta kyllä neidosta irtosi melkoiset torviäänetkin ihan pelkällä omalla suuvärkillään. Ensin tämä pakkasi naurattamaan hieman, mutta Eva veti kyllä niin hienosti huulitöräytykset kotiin ja osallistutti yleisönkin mukaan, ettei voinut muuta kuin osoittaa valtaisaa suosiota tempulle.





Kyseessä on ihana kaksikko jonka musiikki on todella kaunista kuunneltavaa. Eva&Manu toimii hienosti juurikin pienellä klubilla mutta en ole ihan varma miten duo ottaisi avolavan tai festariyleisön haltuunsa. Ei kyllä mielestäni välttämättä tarvitsekaan, todella mielelläni heitä kuuntelisin juurikin tällaisessa tilassa! Olimme Tommin kanssa yhtä mieltä siitä, että akustisuuden toimivuudesta huolimatta yhtyeen biisit kuulostavat vielä paremmilta levyltä soitettuna. Silloin kappaleista erottaa niiden monet eri tasot eivätkä eri kappaleet uhkaa sulautua samanlaiseksi, toisistaan erottamattomaksi kokonaisuudeksi. Siinä missä itse onnistuin nauttimaan lähes kaikista kappaleista tasavertaisesti, Tommi totesi jossain vaiheessa tylsistyneensä hieman. Kuitenkin keikka oli erittäin mieluinen meille molemmille. 

Omasta puolestani Eva&Manu:n lempikappaleeksi nousi heti ensimmäisillä kuuntelukerroilla There Is Nobody Like You -biisi, johon olen jo aivan rakastunut. Olikin ilo lähteä keikalta bändin toinen levy taskussa nimikirjoituksilla varustettuna, kyseinen biisi löytyy meinaan elokuussa 2014 julkaistulta Cinnamon Hearts -albumilta. Suosikkeihini kuuluvat myös kipaleet Feet In the Water (2012) sekä Empty (2014). Keikasta jäi todella hyvä fiilis joka ei kaikonnut koko illan aikana, vaikka kävimmekin tasoittamassa iltaa tapaamalla muutamaa kaveria karkeakulttuurin merkeissä Bändäri-baarissa Laukontorin kulmalla. Muutaman tunnin jäätävän lujalla soinut rokki ja kaverin korvaan huutaminen kruunasivat täydellisen illan ja vaikka lauantaina aamulla hieman harmittikin lyhyeksi jäänyt yö ja sen mukanaan tulleet univelat kaiken kaikkiaan treffi-ilta oli kerta kaikkinen suksee!




Hauskaa ystävänpäivää kaikille teille lukijoille! Teitähän näyttäisi olevan joka kuukausi yhä enemmän, tervetuloa siis myös uusille tyypeille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä toki merkki käynnistäsi kommentin muodossa!