17. helmikuuta 2016

Alustava budjetti, tuo säästösuunnitelmien hirvitys

- Hirvitys, mutta silti niin välttämätön hirvitys.

Olen todennut tässä häähypetyksen yhteydessä, että jos sulhasehdokkaan sisällyttäminen kaiken näköisiin hääsuunnitelmien laatimiseen on lähtökohtaisesti haastavaa, viinasta ja rahasta puhuttaessa mielipiteitä alkaa tipahdella varsin reippaasti. Ensimmäisen läpimurron hääsuunnitelmia varjostaneeseen radiohiljaisuuteen sain aikaan ajaessamme Tommin lapsuudenkodista kohti omaa kotiamme tammikuun loppupuolella. Olimme olleet viikonloppuna ystävämme nelikymppisillä Kolilla Papun viettäessä laatuaikaa mummun ja ukin kanssa, ja kuten aina Itä-Suomen reissujen yhteydessä, takaisin paluu vaati viitisen tuntia autossa istumista.

Papun vetäessä päiväunia takapenkillä avasin keskustelun häidemme juomatarjoilusta, jonka seurauksena (ja omaksi suureksi yllätyksekseni) vietimme seuraavan parituntisen Tommin heitellessä erilaisia tuotenimikkeitä kuskin penkiltä ja minun tarkastellessa markkinahintoja eteläisen naapurimaamme palveluntarjoajilta. Kun viinit, liköörit, konjakit ja viskit oli selattu läpi pääsin vielä luomaan tunnukset suomalaisen Sikaritalon verkkosivuille ja tarkistamaan erilaisten punttisikareiden hintoja. Se oli hieno autoreissu se!

Viikko sitten viikonloppuna veimme parisuhteemme uudelle tasolle kun lauantaisaunan jälkeen istahdimme yhdessä koneelle ja kävimme läpi alustavaa budjettiamme. Olin itse listannut ylös huomioitavia asioita ja heittänyt enemmän tai vähemmän päteviä lukuja erimoisiin hankintoihin. Olemme halunneet ajatella, että saisimme budjettimme pysymään 10 000 eurossa tai peräti alle, joten sitäkin ajatellen häiden menoeriä on hyvä pohtia jo tässä vaiheessa. Budjetin laatiminen auttaa myös hahmottamaan mihin rahaa oikein uppoaa. Meillä ainakin sulhanen on välillä ollut enemmän tai vähemmän närkästynyt siitä, miten mauttomasti kahisevaa yhden päivän juhlintaan pitäisi upottaa.

Kuva täältä

Tarkoitus on tietenkin tehdä mahdollisimman paljon itse ja säästää sieltä mistä pystyy. Itse en tarvitse tuhansien eurojen pukua, kutsujen suunnitteluun ei ole pakko käyttää mainostoimistoa, eikä juhlatilan koristeita ole pakko tilata jostain hääkaupasta. Pyritään säästämään siinä, missä kyetään. Se, missä mielestäni ei kannata pihistellä on jo aikaisemminkin mainitsemani juhlapaikka, valokuvaaja ja ruoka. Juhlapaikka on kuitenkin juhlien kehys ja se joko mahdollistaa tai ei juhlien tunnelman. Kauneus on toki katsojan silmässä ja pelgistetymmästäkin tilasta saa kekseliäisyydessä viihtyisän näin halutessaan. Me kuitenkin halusimme tietynlaisen tilan, joten lähtökohtaisestikin haimme Einon pirtille ominaista henkeä. Ulkoista olemusta ehkä inasen tärkeämpi tekijä oli vieraiden majoittumismahdollisuus, jota pirtillä on varsin runsaasti. (Puhumattakaan siitä perin rajoittavasta hakukriteeristä, eli rantasaunasta ja järvimaisemasta..)

Valokuvaajan suhteen taasen näkemykseni on melko yksioikoinen: se, mitä hääpäivästä loppupeleissä käteen jää, ovat konkreettisesti vihkisormus ja kuvat, jotka on otettu tallentamaan päivän tunnelmaa. Hyvät kuvat ovat ilo silmälle vuosienkin jälkeen, huonot kuvat vain ottavat päästä. Siksi kuvaajan valintaan meilläkin laitettiin aikaa ja harkintaa.

Ja sitten on vielä se ruoka. Nurmossa toimivan lihajalostamon sanoja laintakseni "hyvä ruoka, parempi mieli" pitää omasta mielestäni täysin paikkansa. Päivä on pitkä, aihe on juhlava ja väki on tullut paikalle nauttimaan, joten miksi pilata tunnelmaa keskinkertaisella ruualla. Keskinkertaista saa helposti, hyvään pitää jo hieman panostaa. Tommi oli kerta kaikkisen järkyttynyt pitopalveluiden hinta-arvioista, jotka pyörivät 35-40 euron välimaastossa. Kun hieman avasimme mitä kaikkea hinta pitää sisällään (ruoka, juoma, pöytäliinat, niiden pesetys, tarjoilijat jne.) niin summa alkoi saada jo hieman perusteita. Suurimman yksittäisen loven kuitenkin budjettiin tekee juurikin ruokailu, joten luonnollisestikin sitä tulee miettiä hetken jos toisenkin. Samalla erityisesti isojen vierasmäärien suhteen muutamankin euron heitto ruokien hinnassa voi tuntua budjetissa jo merkittävästi. Esimerkiksi kahdeksankymmenen hengen juhlissa 40 euroa/henkilö maksava ruoka kustantaa jo 400 euroa enemmän, mitä 35 euroa/henkilö mitoitettu ruoka.

Kuva täältä

Kun kävimme alustavaa budjettia läpi suoritimme jo melko perinpohjaiset laskutoimitukset juhlien alkoholitarjoilujen suhteen. Nimittäin meidän juhlissa juomat eivät saa loppua kesken. Boolia emme halua tarjota, mutta alkumaljana tarjoiltava kuohuviini, ruokien kanssa kaadettavat valko- ja punaviini, kahvin avecit (konjakki ja likööri) sekä illan baaritarjoilut (olut, lonkero ja siideri) pitää miettiä niin, ettei puolessa välin juhlia jouduta tarjoamaan ei-oota. Näiden lisäksi haaveena on järjestää sulhasen maun mukainen erillinen baari josta löytyy parempaa viskiä, konjakkia, rommia ja giniä tietenkin sikareilla kruunattuna. Vähän kuin vastaiskuna karkkibuffalle (jonka pakollisuudesta olimme kaasojen kanssa lujasti yhtä mieltä). Alkoholitarjoiluihin uppoaa helposti isohkokin määrä rahaa, mutta voisiko sen kohdalla ajatella, että ainakin juomatta jääneet herkut tulevat varmasti häiden jälkeen käytettyä pois? Itse yritin ehdottaa yritysmaailmasta tuttua poistoiksi laskemista, mutta Tommin mukaan se ei aivan toimi hääviinojen kohdalla. Hmpf, en kyllä ymmärrä miksei...

Muuten budjetin laatimisessa on otettu huomioon lähinnä valistuneita arvioita sekä päästä tempaistuja heittoja siitä, mitä mikäkin tulisi maksamaan. Esimerkiksi koristelut tuntuvat vievän suhteellisen suuren siivun kahisevaa vaikka sitä kuinka hankkisi kierrätettynä ja käytettynä, joten todennäköisesti arvioitu euromäärä on alakanttiin. Tommi laski huvikseen paljonko pelkästään postimerkkeihin palaa rahaa jos lähettää pelkät kutsukortit - ja minä kun olin suunnitellut lähettäväni lisäksi myös Save the Date-kortit sekä tietenkin kiitoskortit. Alan olla hieman myös vakuuttunut siitä, että kaipaan jossain vaiheessa jotain graafiseen suunnitteluun harjaantunutta silmää avittamaan suunnittelemieni kutsujen ja muiden paperituotteiden tekemisessä: visuaalinen ilme on olemassa, koen vain äärimmäisen työlääksi toteuttaa niitä tämän hetkisillä käsillä olevilla työkaluilla. Häämatkaa emme edes laske budjettiin mukaan, lähinnä siksi, että matka järjestyy vähintäänkin puolen vuoden päästä häistä (jos vielä silloinkaan), mutta varmaan myös siksi, ettemme saisi täydellistä ahdistusta aikaan taloudellisia kuvioita miettiessämme.

Päätin siis lisätä yläpalkkiin sivun aiheesta budjetti, jota päivittelen sen mukaan kun hankintoja ja varauksia tehdään. Katsotaan miten budjetti tulee elämään tässä puolentoista vuoden aikana. Ainakin toivomme, että loppusumma jäisi edes sen 400 euroa pienemmäksi, mitä budjetti nyt antaa ymmärtää. Itse olen aivan vakuuttunut siitä, että jotain merkittävää on listasta jo unohtunut... Esimerkiksi avioehto, joka sekin on meille itsestäänselvyys mutta näemmä oman käsitykseni mukaan täysin ilmainen laillinen dokumentti. Just joo.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä toki merkki käynnistäsi kommentin muodossa!