12. lokakuuta 2015

Laavulle lomps

Meillä on ollut jo hyvän tovin puhetta siitä, että pitäisi lähteä koko perheellä jonnekin metsään patikoimaan ja paistamaan makkaraa nuotiolla. Kun kotiviikonloppuja on verrattain vähän, Tommille iski viime viikonloppuna palava tarve toteuttaa kauan suunniteltu metsäpatikka. Herra vain meinasi tuskastua aivan lopullisesti, kun "ei tässä lähellä ole kertakaikkiaan yhtään laavupaikkaa!" Noh, itse suoritin pikaisen vilkaisun Googlen ihmeelliseen maailmaan hakusanoilla "Pirkanmaa" ja "laavu" ja kas kummaa, tällainen sivu pölähti näytölle:

Laavu.org

Siitä sitten nopealla silmäyksellä löytyi parikin potentiaalista laavupaikkaa, joista valitsimme Birgitan polun varressa, vain noin kilometrin päässä parkkipaikalta olevan Ammeljärven laavun. Laavu sijaitsee Lempäälän Sääksjärvellä ja sille on todella helppo tulla jättämällä auton Ruskontien ja Kannistontien risteyksen tuntumassa olevalle parkkipaikalle ja siirtymällä polkua pitkin kävellen itse laavupaikalle. Matkalla on pieni Kortejärvi, jonka voi kiertää polkua pitkin ympäri. Tällöin matkaan laavulle saa kulumaan ehkä hyvässä lykyssä tunnin, kun vielä jää ihastelemaan rannan huurteisia kaisloja ja kiertää rannan pahimmat kosteikot pari metriä kauempaa.







Kauniin aamupäivän ihastelun lisäksi saimme suorittaa päivän hyvän työn ja soittaa hätäkeskukseen, joku idiootti kun oli jättänyt nuotionsa jäännökset kytemään turpeeseen. Palatessamme järvikierrokselta kävimme moikkaamassa palokuntaa, joka kaivoi juurakkoa auki ja kantoi ämpärikaupalla vettä melkein kahden metrin leveydellä olevalle alueelle, jossa turve savusi. Siinä olisi saattanut hieman huonommalla tuurilla päästä metsäpalo käyntiin, sen verran kuumasti turve palaa sille päälle sattuessaan.

Laavuja oli Ammeljärvellä peräti kaksi, ne olivat toisiaan vasten niin, että väliin jäi nuotiopaikka. Pihapiirissä oli myös puukatos joka hieman kyseenalaisesti suojasi erittäin märkiä ja osittain homehtuneita polttopuita. Hieman laavujen takana oli Tommin mukaan myös uudempi puukatos, jossa ei kuitenkaan ollut sen parempaa puuta tarjolla. Tulet oli kuitenkin saatu sytytettyä nuotiopaikalle ja paistelimme siinä makkarat kuumaa mehua hörppien. Papukin sai maistaa hieman makkaraa, runsaasta suolapitoisuudesta huolimatta. Hyvin maistui!





Laavu on erinomainen päiväreissukohde etenkin pienten lasten kanssa. Poluilla ja laavun ympäristössä riittää mukavasti perheen pienemmille katseltavaa ja ihmeteltävää, laavun lähistölle on helppo tulla autolla ja itse laavu on pienen pyrähdyksen päässä sivistyksestä. Aikuisemmalla porukalla varmaan etsisi hieman pidemmän ja haastavamman patikkareitin, mutta näin koko perheen sunnuntaipatikkaa ajatellen suosittelen tutustumaan tähän sekä muihin lähialueen laavuihin ja lähtemään rohkeasti kuulaaseen syysilmaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä toki merkki käynnistäsi kommentin muodossa!