16. elokuuta 2015

Liikuntain puolimaraton

Johan on taas aikaa vierähtänyt! Kuluneet viikot menivät pitkälti Tommin viimeisiä lomia viettäessä, kävimme mm. katsastamassa mahdollisia juhlapaikkoja niitä mahdollisia häitä varten (niistä joskus tuonnempana), sekä harrastuskuvioissa helteisessä Sofiassa Bulgariassa. Sain kunnian osallistua kansainväliseen työpajaan, joka keräsi väkeä 15 eri maasta ja piti sisällään mielenkiintoisia luentoja ja tapahtumia, joiden aihepiirit liikkuivat itselleni tärkeän asian ympärillä.

Kesän juoksuhommat ovat jatkuneet enemmän tai vähemmän menestyksekkäästi ja olen saanut käytyä lenkillä pari kertaa viikossa, juoksin jopa Bulgarian polttavassa helteessä pari lyhyttä lenkkiä ettei puolimaratonharjoittelu katkeaisi ennen aikojaan. Tälle kesälle pisin lenkki jäi kuitenkin valitettavaan kymmenen kilometrin pyrähdykseen, enkä ennättänyt lisätä matkaa sinne lähemmäs viittätoista kilometriä kuten alunperin suunnittelin.

Eilen sitten olikin hieman jännittävä startata Kangasalla järjestettävässä puolimaratonissa, kun ei tiennyt lainkaan miten pidempi juoksumatka tulisi sujumaan. Tapahtuma on melko nuori, eikä se vielä ole tainnut löytää vielä monenkaan Pirkanmaalaisen juoksijan tietoisuuteen. Tällä kertaa tapahtumaan osallistui järjestäjien mukaan hieman alle 300 osallistujaa, mutta tapahtuma on mitoitettu jopa viidelle sadalle juoksijalle. Valittavana on joko kymppi tai sitten tämä puolikas, eli 21,4 kilometriä, johon itse osallistuin. Käy Liikuntain verkkosivuilla tästä!



Maasto oli mukavan tasaista ja kammoamiani nousuja ja laskuja oli maltillisesti, eivätkä ne muutamatkaan olleet järin jyrkkiä. Reitti kiersi Kangasalan keskustan tuntumasta maaseudulle, jossa pilvettömältä taivaalta paahtava elokuun aurinko oli melko armoton. Juomapisteitä oli tasaisesti noin 6, 10, 15 ja 18 kilometrin kohdilla. Maalissa juoksijat palkittiin mitaleilla ja tarjolla oli sipsejä, suolakurkkua, palautusjuomaa ja vettä. Osallistumismaksu, perin kohtuullinen 25 euroa (ennakkoilmoittautuneena) sisälsi juoksuoikeuden lisäksi kassin, josta löytyi tekninen paita ja juomapullo, sekä ilmaislippu uimahalli Kuohuun. 


Lähdin matkaan todella hyvillä mielin, ja hyvä mieli vain jatkui pitkin juoksua. Askel tuntui kepoiselta, onnistuin tasapainottelemaan tavoiteajan (n. 8,5 km/h) ja sykerajojen (mieluiten alle 170 bpm) välillä ja yleinen ilmapiiri oli kerrassaan positiivinen. Tienlaidoille oli kerääntynyt aikuisia hurraamaan ja lapsia läpsyttämään alafemmoja ohi hölköttelevien juoksijoiden kanssa. Hyvä fiilis jatkui oikeastaan koko matkan, kunnes viidentoista kilometrin kohdalla oikea etureisi rupesi ennakoimaan alkavaa kramppia. Juuri samoilla tienoilla Tommi oli parkissa auton kanssa ja tarjosi lennosta energiageeliä sekä mukaan varaamiani suolakurkkuja, mutta siinä vaiheessa ne eivät ennättäneet enää vaikuttaa vaan seitsemäntoista kilometrin merkkipaalulla oikea etureisi kutistui puoleen alkuperäisestä pituudestaan. Tai siltä se ainakin tuntui. Juoksin kramppaavalla reidellä kiroillen, kunnes kramppi siirtyi ensin oikeaan pohkeeseen ja sitten vasempaankin jalkaan. Siinä vaiheessa juoksu oli jo aika mahdotonta, mutta viimeistään jalkapohjien vetäessä itsensä kramppiin, alkoi oikeasti ottaa päästä.

Siinä sitä sitten käveltiin ja kiroiltiin, mutta "intiaanijuoksulla" (20 askelta kävellen, 20 askelta juosten) pääsin linkuttamaan maaliin. Fiilis oli kaikesta kramppailusta huolimatta erinomainen, eikä edes harmittanut, etten päässyt alittamaan ensimmäisen puolimaratonini aikaa, 2 tuntia 35 minuuttia. Kun ottaa huomioon sen, että enemmän tai vähemmän kävelin viimeiset kolme kilometriä, ei ylimääräiset neljä minuuttia ole syy olla onneton. Ja ainakin tästä juoksusta jäi se jo kerran kadotettu fiilis: tätä lisää!




Nyt odottelen, että lihakset muistuttavat olemassaolostaan seuraavien päivien aikana, jolloin lenkkeily voi olla hetken kaukana mielihaluista. Uudet lenkkaritkin pitäisi hankkia, vanhat kunnon Niket ovat palvelleet jo hyvästi kaksi vuotta eivätkä ehkä ole enää kaikista joustavimmasta päästä. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa juoksuharrastusta ja ruveta pohtimaan ensi vuoden tapahtumia, joita varten olisi hyvä kuluttaa talven mittaan lenkkipolkuja.

Kuulin, että Forssassa järjestetään hyvä pyöräily- ja juoksutapahtuma, onko kellään omakohtaisia kokemuksia siitä?


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä toki merkki käynnistäsi kommentin muodossa!